Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite
Tutkimuksen tavoitteena on kehittää ekologisten vesistövaikutusten seurantamenetelmiä erityisesti eri bioenergiakorjuumenetelmiä silmällä pitäen.
Tutkimuksessa vertaillaan eri bioenergiakorjuumenetelmiä ja niiden vesistövaikutuksia toisiinsa ja kontrollialueisiin. Vertailtavina bioenergian korjuumenetelminä on hakkuutähteiden korjuu, tavanomainen metsätalous ja turvetuotanto. Turvetuotannon vesistövaikutusta tutkitaan vertaamalla hiljattain tuotantoon tulleiden turvetuotantoalueiden vesieliöstoä pidempään tuotannossa olleisiin alueisiin. Lisäksi tutkitaan turvetuotantoalueen jälkikäytön aiheuttamia muutoksia vesiekosysteemeissä.
Aihetta lähestytään neljän osatutkimuksen kautta:
-
Turvetuotannon ja energiapuukorjuun vesistövaikutusten vertailu
-
Turvetuotantoalueilta tulevien vesien vaikutukset alapuolisten vesistöjen eliöyhteisöihin
-
Voidaanko eri orgaanisten aineiden lähteet erottaa toisistaa vakaiden isotooppien analyysillä?
-
Turvetuotantoalueiden ennallistamistoimenpiteiden tehokkuuden arviointi vesieliöyhteisöjen näkökulmasta
Käytettävät menetelmät
Tässä tutkimuksessa käytetään surviaissääskien kotelonahkamenetelmää (CPET, Chironomid Pupal Exuviae Technique) yhdessä muiden biologisten näytteiden kanssa (pohjaeläimet) bioenergiakorjuun vesiekosysteemien vaikutusten arvioinnissa. Tutkimuksessa arvioidaan sekä paikallisvaikutuksia että harvoin tutkittuja vesistömittakaavan bioenergiatuotannon kumulatiivisia ekologisia vaikutuksia ja tuotannon jälkeen tehtävien ennallistamistoimenpiteiden tehokkuutta.
Metsätaloudesta ja turvetuotannosta peräisin olevan orgaanisen aineksen alkuperän ja terrestrisen orgaanisen alkuperän osoittamiseksi tutkimuksessa käytetään vakaita isotooppeja. Suuret muutokset ravinnossa vaikuttavat todennäköisesti epäsuorasti myös saalistajiin, niiden saalistamien eliöyhteisöjen rakenteessa tapahtuneiden muutosten kautta.
Hankkeen tulokset
Hankkeen tulokset on tarkoitus julkaista väitöskirjatutkimuksessa ja osatutkimusten tulokset kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä sarjoissa.
Taustaa tutkimukselle
Euroopan Unionin (EU) uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EC) myötä bioenergian käyttöä tullaan lisäämään tulevaisuudessa. Suomessa uusiutuvan energian käytön lisääminen tarkoittaa uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista 38 % nykyisestä tasosta vuoteen 2020 mennessä (2009/28/EC, Annex I). Käytännössä tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa mm. kotimaisen puun ja turpeen käytön lisäämistä.
Lisäksi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD, 2000/60/EC) on toimeenpanonsa jälkeen jo vaikuttanut lisäämällä biologisten tarkkailumenetelmien käyttöä. Vesistöjen ekologista tilaa tulee VPD:n mukaan arvioida erityisesti biologisten tekijöiden kautta ja fysikaalis-kemiallista tietoa käyttää biologisen tiedon tukena.
Lisätietoja
FT Kristian Meissner, SYKE Jyväskylän toimipaikka etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
FM Mika Nieminen, SYKE Jyväskylän toimipaikka/Jyväskylän yliopisto, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset_KORPI.pdf