Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Mikael Hildén: Faktaresistenssi, tiedeviestintä ja sanojen merkitys

RSS
16.10.2019 Mikael Hildén
Mikael Hildén: Faktaresistenssi, tiedeviestintä ja sanojen merkitys
 

FinnWatchin julkistama raportti Hiilenmustia alihankintaketjuja - Miten suomalaiset yritykset hallitsevat riskimaissa sijaitsevien alihankkijoidensa kasvihuonekaasupäästöjä julkaistiin viikko sitten. Helsingin Sanomien raportista tekemä uutinen sai aikaan mielenkiitoisen, noin 80 tviitin tviittiketjun.

Raportin mukaan maiden – myös Suomen - kasvihuonekaasupäästöjä tulee tarkastella myös maan rajojen ulkopuolella, koska tavaroita tuodaan ulkomailta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho tulkitsi - joko tietämättömyyttään tai tahallisesti, raportin uutisoinnin ”kaksinaismoraaliseksi”. Hän väitti tviitissään, että laskelma pyrki yksipuolisesti osoittamaan asiakkaiden (lue suomalaisten) olevan syyllisiä esimerkiksi Kiinan päästöihin.

FinnWatch vastasi Halla-aholle, että kyse on tuonnin ja viennin tarkastelusta, joka tuo esiin sen tosiasian, että kulutus aiheuttaa päästöjä eri puolilla maailmaa, koska osa päästöistä syntyy siellä, missä tuotteita tehdään.

Tviittiketju ei loppunut siihen, eikä se rajoittunut kulutuksen tarkasteluun. Alkuperäisen raportin pääviestiä korosti noin 10 prosenttia tviiteistä. Tviiteistä 20 prosenttia pyrki syventämään pohdintaa kulutuksesta.

Mutta lähes 40 prosenttia tviiteistä tuki Halla-ahon alkuperäistä väärinkäsitystä sen eri muunnelmilla. Noin 20 prosenttia viesteistä liittyi keskustelussa olevaan aihepiiriin, mutta kommentoi varsinaisesti jotakin muuta asiaa, esimerkiksi kaksinaismoraalia yleensä. Reilu 10 prosenttia harhautui kokonaan aihealueen ulkopuolelle – tviitit olisivat voineet olla melkein missä tahansa viestiketjussa.

 

Tviittien sisältö Lukumäärä %
Halla-ahon väärinkäsityksen tuki ja toistaminen 31 39
Kulutuksen problematisointi 16 20
Inspiraatiota tviiteistä, mutta ei varsinaisesti käsittele kulutusta 14 18
FinnWatchin raportin viestin alleviivaaminen 9 11
Harhapolku 9 11
Tarkastellut tviitit yhteensä 79 100

 

Faktaresistenssi on todellinen ilmiö

Viestiketju osoitti ainakin sen, että faktaresistenssi (omasta kannasta kiinni pitäminen, vaikka tosiasiat osoittavat sen perustuvan väärinkäsitykseen tai virhetulkintaan) on todellinen ilmiö. Toinen havainto on, että vaikka jokin aihe saa tviiteissä sinänsä tärkeää huomiota, pääviestit eivät välttämättä välity keskusteluissa.

Lisähaastetta FinnWatchin tapauksessa toi varmasti se, että osa keskustelijoista oletti FinnWatchin ajavan agendaa, joka ei heitä miellytä: ”senttaavat lobbarijärjestön tiedotetta. Taitaa olla köyhä uutispäivä.”

Yhteensä noin kolmannes tviiteistä oli asiallisia ja pyrki viemään keskustelua eteenpäin. Sitä on kaikesta huolimatta pidettävä hyvänä tuloksena, varsinkin, kun ottaa huomioon, että keskustelu lähti liikkeelle provokatiivisesta virhetulkinnasta (jota asianomaisen ketjun käynnistäjä ei koskaan katsonut tarpeelliseksi oikaista).

Ongelmana on polarisointi. Kaikki tutkimus, joka tarkastelee yhteiskunnallisia ilmiöitä tai arvioi politiikkaa on altis ideologisesti värittyneille tulkinnoille. Kun viestitetään yhteiskunnallisesti merkityksellisten tutkimusten tuloksista, äärimmäisyyksiin meneviä tulkintoja ei voi välttää kokonaan. Faktaresistenssi torjuu teflonia tehokkaammin uuden tiedon tarttumista joidenkin keskustelijoiden ajatusmaailmaan.

Etukäteispohdinta voi auttaa välttämään primitiivireaktioiden käynnistymistä

Tutkimusviestijän tulisi pohtia miten tuoda esiin havaintoja siten, että potentiaaliset keskustelijat joutuvat aidosti miettimään mitä uudet tutkimustulokset merkitsevät. Tämä vaatii viestijältä kykyä ymmärtää etukäteen erilaisten päättely- ja argumentaatioketjujen logiikkaa (ja jopa logiikan puutetta). Parhaimmillaan etukäteispohdinta voi auttaa välttämään ainakin joidenkin primitiivireaktioiden käynnistymistä.

Keskustelin taannoin arktisen yhteistyön puitteissa tutkimustulosten viestinnästä amerikkalaisen tutkijan kanssa. Hän työskentelee paljon USA:n kongressin ja kongressiedustajien kanssa ja kertoi, kuinka hän joutuu välttämään tiettyjä sanoja estääkseen keskustelun ajautumista umpikujaan. ”Ilmastonmuutos” kuuluu näihin.

Tämä on surullista, mutta korostaa samalla sitä, että haettaessa ratkaisuja ihmiskunnan, ja jopa yhden pienen maan, suuriin haasteisiin sanoilla ja teoilla on kiinteä yhteys. Puheiden ja tekojen yhteys käynnistää säännöllisesti pohdintaa filosofien ja juristien keskuudessa. Mutta muutkin joutuvat miettimään asiaa varsinkin, kun tuloksia esitetään sosiaalisessa mediassa. Tämän FinnWatch-tviittiketjukin osoitti.

Mikael Hildén johtaa SYKEn Ilmastonmuutoksen strategista ohjelmaa ja Strategisen tutkimuksen ohjelmaa hiilineutraaliudesta ja resurssiniukkuudesta. Hän yrittää torjua ilmastonmuutosta, mutta ilahtuu viiniköynnöstensä sadon kasvusta.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (5 kommenttia)
Jaakko k
17.10.2019
klo 8.36
Kuinka paljon onkaan kyse myös otsikoinnista? Siis siitä, että media tai julkaisija otsikoi aiheen provokatiivisesti ja/tai asiaa kommentoiva ei lue sisältöä läpi, ja parhaassa tapauksessa vain otsikon. Onko kyse - pahoittelut hyvän termin käytöstä -klikkihuorauksesta
ja sen osaltaan aiheuttamasta ongelmasta ynnättynä lukijan laiskuuden kanssa tässä tapauksessa tai laajemmin?
Kimmo Silvo
17.10.2019
klo 9.08
Mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää havainnointia ja pohdintaa!
HH
17.10.2019
klo 9.47
Ongelmana on että kyseessä on tahallinen vääristely, jolla estetään tiedojen välittystä. Sen sijaan että tieto välittyy levitetään vääristettyä tulkitaa josta tulee joillekin "totuus". Tälläinen toiminta kun on aktiivisessa käytössä eräissä piireissä.
Mikael Hildén
17.10.2019
klo 14.31
Kiitos kommenteista. Faktaresistenssin yksi muoto on juuri siinä, ettei 'ehditä' tai viitsitä perehtyä havaintoihin ja tuloksiin, vaan toistetaan oma tulkinta, faktoista riippumatta
Tapio Reinikainen
19.10.2019
klo 23.52
Ilahduin tästä faktaresistenssin käsitteestä. Nyt varmaan pitäisi, ehkä psykologien kanssa tutkia siihen ykilötasolla johtavia syitä. Meillä kaikilla on tästä aavistuksia. ne voivat olla myös ennakkoluuloja. Siksi olisi aiheellista ttää, mikseivät tosiasiat
vaikuta yksilön tason arviointeihin. Tällä voi olla melkoisia implikaatioita sille mitä pitäisi tehdä. Skaala on laaja ja voi lähteä siitä onko ihminen koulutettu vaiko ei, mutta laajempi kysymys on se, luotetaanko tietoa tuottaviin instituutioihin. Se on
SYKEnkin asia. Kiitos Hille ajatuksia herättävästä kirjoituksesta Tapsa