Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Itämeren seurantamatkat elokuussa 2021: Suomenlahdella merkkejä elpymisestä, Selkämerellä tilanne huolestuttava

Tiedote 23.9.2021 klo 8.57
Näytteenottoa rannikkoseurantamatkalla. © Seppo Knuuttila

Suomen ympäristökeskuksen elokuun seurantamatkojen mukaan Suomenlahti on elpynyt 2010-luvun puolivälin Itämeren suolapulssien välillisesti aiheuttamasta tilan heikkenemisestä. Sääolojen säätelemät virtaukset Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan välillä aiheuttavat vaihtelua Suomenlahden tilassa, mikä vaikeuttaa päästövähennysten vaikutuksen erottamista. Selkämeren syvänteissä happitilanne näyttää edelleen huononevan.

Suomenlahden rannikkovesissä myönteistä kehitystä, keskiosassa ennätyskorkeita ravinnepitoisuuksia

Itämereen tuli vuosina 2014–2016 suolapulsseja Pohjanmereltä. Suolapulssien edellään työntämän suolaisen, hapettoman ja ravinnepitoisen veden epäsuotuisat vaikutukset olivat selvästi havaittavissa Suomenlahden happitilanteessa elokuussa 2019. Tänä vuonna happitilanne oli avoimella Suomenlahdella huonompi kuin kesällä 2020 mutta kuitenkin parempi kuin vuonna 2019 (Kuva: Happi, elokuu 2019, 2020 ja 2021). Samoin Suomenlahdella fosforipitoisuudet pohjalla olivat korkeampia kuin vuonna 2020 mutta pääosin matalampia kuin vuonna 2019. (Kuva: Fosfaattifosfori, elokuu 2019, 2020 ja 2021).

Avomeren pohjan happitilanne Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2019, 2020 ja 2021. © SYKE Data: SYKE ja SMHI
Suomenlahdella fosforipitoisuudet pohjalla olivat korkeampia kuin vuonna 2020 mutta pääosin matalampia kuin vuonna 2019.

Suomenlahden keskiosassa mitattiin elokuussa 50-vuotisen seurantahistorian korkeimmat biologisesti käyttökelpoisen fosforin ja typen pitoisuudet. Korkeat pitoisuudet selittynevät Itämeren pääaltaalta tulleella eristyksiin jääneellä vedellä, johon pohjasta vapautuneet ravinteet ovat kertyneet.

Suomenlahden rannikkovesissä pohjan tila oli 20-vuotisen seurantajakson parhaita. Valtaosassa havaintoasemia pintasedimentti oli hapettunut ja pohjaeläimiä esiintyi (Kuva: Pohjaeläinten esiintyminen Suomenlahden rannikon havaintopaikoilla). Pohjan tila on parantunut ulkosaaristossa ja ulkomeren tuntumassa. Sen sijaan sisäsaariston pienialaisten ja vedenvaihdoltaan heikkojen rannikkosyvänteiden tila ei ole seurantajakson aikana parantunut.Suomenlahden fosforikuormitus on pienentynyt 2000-luvulla noin 60 prosenttia. Levämäärää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus on silti itäisellä Suomenlahdellakin samalla tasolla kuin 1990-luvun alkupuolella (Kuva: Huovarin klorofylli). Samaan aikaan kun kuormitus on vähentynyt, Itämeren pääaltaan suolaisuuden harppauskerros on kohonnut ja suuria fosforimääriä on päässyt virtaamaan pääaltaan syväveden mukana Suomenlahdelle. Kuormituksen aleneminen voi osin selittää rehevöitymisen taittumista itäisellä Suomenlahdella, missä Venäjän mittavat päästövähennykset pitäisikin havaita.

Pohjaeläimet 2001 2021.jpg
Suomenlahden rannikkovesissä pohjaeläintilanne oli seurantajakson parhaita: pohjaeläimiä esiintyi valtaosassa havaintoasemia. © SYKE
Levämäärää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus on itäisellä Suomenlahdella edelleen samalla tasolla kuin 1990-luvun alkupuolella. © Data: Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja SYKE

Itämeren pääaltaan syväveteen kertyy fosforipankki

Itämeren pääaltaalla ja Selkämerellä happitilanne oli tänä kesänä varsin samanlainen kuin kesällä 2019 ja 2020 (Kuva: Kuva: Happiprofiili, elokuu 2019, 2020 ja 2021). Pääaltaalla 70–80 metriä syvemmällä oleva vesikerros on hapeton.

Selkämerellä happitilanne on 2000-luvulla heikentynyt. Selkämeren syvänteissä tavataan happea edelleen, mutta happipitoisuuden laskeva suuntaus on huolestuttava varsinkin, kun saman aikaan fosforipitoisuudet ovat nousseet ja laajat sinileväkukinnat yleistyneet.

Ahvenanmeren syvänteen happipitoisuudet olivat aiempia vuosia alhaisemmat. (Kuva: Happiprofiili, elokuu 2019, 2020 ja 2021). Saaristomerellä pohjanläheisen veden happipitoisuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Tosin Saaristomeren eteläosissa happea oli pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna vähemmän. Eteläosan syvänteessä mitattiin myös Saaristomeren korkeimmat ravinnepitoisuudet. Alentunut happipitoisuus ja kohonneet ravinnepitoisuudet johtunevat pääaltaan veden vaikutuksesta.

Itämeren pääaltaan syvänteissä fosforipitoisuus on edelleen kasvanut (Kuva: Fosfaattifosfori, elokuu 2019, 2020 ja 2021). Syväveden hapettomuus estää fosforin sitoutumisen pohjasedimenttiin.

Happiprofiili Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2019, 2020 ja 2021. © SYKE Data: SYKE ja SMHI

Seurantatieto tärkeää meren tilan arvioimiseksi

Tutkimusalus Aranda tekee vuosittain neljä Itämeren tilan seurantamatkaa ja lisäksi tehdään pienemmällä aluksella elokuun rannikkoseurantamatka Suomenlahdella. Matkat ovat osa SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen Itämeren tilan pitkäaikaismuutosten seurantaa ja ne palvelevat Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa sekä Itämeren maiden yhteistä HELCOM-seurantaa.

Seurantamatkoilla kerätään tietoa Itämeren fysiikasta, kemiasta ja biologiasta sekä haitallisista aineista pohjasedimentistä pintaan saakka. Sen pohjalta voidaan mm. arvioida meren happitilannetta, rehevöitymistä ja mahdollisia plankton- ja pohjaeläinyhteisöissä tapahtuneita muutoksia. Tehdyt havainnot perustuvat tutkimusalus Arandan, rannikkoseurantamatkan ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) tutkimusalus Svealla toteutettuihin heinä- ja elokuun matkoihin.

Elokuun seurantamatkojen havaintoasemat. © SYKE

Lisätietoja:

  • Suomenlahti: tutkimusprofessori, Arandan matkanjohtaja Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Suomenlahden rannikkoseuranta: erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Itämeren pääallas ja Pohjanlahti: vanhempi tutkija, Arandan matkanjohtaja Pekka Kotilainen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Itämeren sisäiset ravinnevirrat: erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus, p.0295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön:


Kohderyhmä: