Juhannusviikolla sinilevähavainnot lisääntynet sisävesillä, merellä tilanne rauhallinen 

Tiedote 23.6.2022 klo 12.47
Vähän sinilevää vedessä
Savonlinnan Puruvedellä tehtiin sinilevähavainto tiistaina 21.6.2022. © Laura Härkönen

Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta. Merialueilla viileä vesi pitää sinilevän määrän vielä melko vähäisenä. Juhannukselle ennustettu lämmin sää todennäköisesti lisää sinileväkukintojen määrää tulevina viikkoina. Tilanne on ajankohdalle tyypillinen, vaikka paikoitellen sinilevähavaintoja on tehty tavallista enemmän. 

Sisävesillä sinilevähavainnot lisääntyneet 

Sisävesien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet jonkin verran viime viikosta. Eniten havaintoja sinileväkukinnoista on tullut Etelä-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan ja Itä-Suomen vesistöiltä. Runsaasti sinilevää on havaittu kolmella valtakunnallisella havaintopaikalla, ja hieman levää yhteensä 18 havaintopaikalla. Lisäksi kansalaisilta on tullut 11 havaintoa sinileväkukinnoista. 

Juhannukselle luvattu helteinen sää todennäköisesti kiihdyttää sinilevien kasvua ja lisää sinileväkukintoja. Mikäli lämmin sää jatkuu pitkään, järvien sinileväriski kasvaa. 

Järvien pintalämpötilat ovat koko maassa pitkänajan keskiarvon tuntumassa. Etelä-Suomessa pintavesien lämpötila on 17–19 astetta, Keski-Suomessa 14–17 astetta ja aivan pohjoisimmassa Suomessa enimmäkseen 11–14 astetta. 

Merialueilla sinilevätilanne edelleen rauhallinen 

Sinilevätilanne on Suomen merialueilla alkukesälle tyypillisesti rauhallinen, sillä merivesi on vielä viileää. Toistaiseksi sinilevää on havaittu merellä vain vähäisiä määriä. Saaristomeren sekä läntisen Suomenlahden rannikoilta on kuitenkin tehty yksittäisiä sinilevähavaintoja. Laajemmat sinileväesiintymät tavataan tyypillisesti vasta vesien lämmettyä kunnolla heinä-elokuussa. 

Satelliittihavainnoissa Suomen merialueilla ei ole havaittu vielä sinilevää. Avomerialueilla Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja Gotlannin ympäristössä sinilevää on sekoittuneena pinnanalaisiin vesikerroksiin, mutta pintakukintoja ei ole vielä havaittu. Pintakukinta vaati kehittyäkseen yleensä ainakin parin viikon lämpimät, tyynet ja aurinkoiset olosuhteet. 

Siitepölyä esiintyy edelleen paikoin, ja etenkin männyn siitepöly voi muistuttaa erehdyttävästi sinilevää.  Kaikkiin veden värjäymiin tulee suhtautua varovaisuudella, koska sinilevän voi erottaa siitepölystä varmasti vain mikroskooppitutkimuksella. 

Merivesi on hieman lämmennyt edellisviikosta. Ilmatieteen laitoksen Meripalvelujen mukaan meriveden lämpötila on Perämerellä 9–13 astetta, Selkämerellä 12–15 astetta, Saaristomerellä 14–16 astetta ja Suomenlahdella 12–15 astetta. Aivan rannikon tuntumassa merivesi olla hieman lämpimämpää.  

SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.

SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa

Itämeri.fi ja Vesi.fi -palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja SYKEn satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.


Sinileväkukintojen kesän riskiarvio

Sinilevätilannekooste

Satelliittihavaintoja 

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

  • Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@syke.fi (3.7. asti)

Merialueilta
 

Rannikon sinilevähavainnot

  • Tutkija Lauri Kuismanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 125, etunimi.sukunimi@syke.fi (3.7. asti)

Avomeren sinilevähavainnot

  • Eotuki@syke.fi
  • Tutkija Hanna Alasalmi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 064, etunimi.sukunimi@syke.fi (24.6. asti)
  • Johtava tutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 078, etunimi.sukunimi@syke.fi (27.6. alkaen)

Itämeren tila

  • Tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 811, etunimi.sukunimi@syke.fi (24.6. asti)
  • Ryhmäpäällikkö Vivi Fleming, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 879, etunimi.sukunimi@syke.fi (27.6. alkaen)

Viestintä

  • Viestintäsuunnittelija Saara Sivonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 082, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kohderyhmä: