Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Juhannusviikolla sinilevähavainnot runsastuneet merialueilla ja Etelä- ja Keski-Suomen järvillä

Tiedote 24.6.2021 klo 12.59
Satelliittihavaintojen perusteella sinilevää on pääasiassa ylemmässä vesikerroksessa, ei vielä pinnassa laajemmilla alueilla. Viimeisimpien havaintojen (22.6.2021) mukaan pintalevää saattaa paikoitellen esiintyä Suomenlahdella. Itämeren pääaltaan osalta sinilevää on jo pinnassa todennäköisimmin Gotlannin itäpuolella. Pintalevän esiintymistä tulkitaan Copernicus-ohjelman Sentinel-3-satelliitin havaintojen pohjalta. Baltian maiden ympäristössä ilmakehän runsas pöly estää satelliittihavaintojen hyödyntämisen alueittain. © Sisältää muokattua Copernicus Sentinel-3 -dataa, SYKE (22.6.2021).
Juhannusviikolla sinilevää on havaittu yhä enemmän sekä järvi- että merialueilla. Kesäkuun hellesää on vauhdittanut sinilevän kasvua etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt, koskee valtaosa sinilevähavainnoista edelleen vähäistä määrää sinilevää.

Etelä- ja Keski-Suomessa viimeaikainen hellesää on runsastuttanut sinilevän määrää järvillä, vain Lapissa sinilevää ei ole havaittu

Järvillä on havaittu sinilevää ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa enemmän. Hieman sinilevää on havaittu viidelläkymmenellä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää on havaittu kolmella ja erittäin runsaasti sinilevää on havaittu yhdellä virallisella havaintopaikalla.

“Sinilevähavainnot painottuvat sisävesillä eteläisen Suomen alueelle, vain Lapissa ei ole tehty sinilevähavaintoja. Jos sää epävakaistuu, riski sinilevien pintakukintojen muodostumiselle pienenee”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen korkeakouluharjoittelija Jere Laine.

Virallisen seurannan ulkopuolisia havaintoja sinilevätilanteesta on viime viikonlopun ja tämän viikon aikana tehty 121, joista noin kahdeksassakymmenessä on todennäköisesti havaittu sinilevää.

Etelä- ja Keski-Suomessa järvien pintalämpötilat ovat 18–24 astetta. Lapissa ja Pohjois-Suomessa pintalämpötilat ovat pääosin 12–16 astetta. Pintavesien lämpötilat ovat järvillä 2–6 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä.

Sinilevät runsastuneet merialueilla

Suomenlahdella on satelliittihavaintojen perusteella laaja-alaisesti pinnanalaista sinilevää. Kauppalaivahavaintojen mukaan veteen sekoittuneen sinilevän määrä on lisääntynyt pohjoisella Gotlannin altaalla Hiidenmaan ja Ahvenanmaan välillä. Paikoittain sinilevä voi kertyä pintaan tyynissä olosuhteissa, ja esimerkiksi itäisimmällä Suomenlahdella on viikonlopun 18.–20. kesäkuuta aikana havaittu pieniä määriä pinnassa olevaa sinilevää. Gotlannin itäpuolella olosuhteet ovat olleet suotuisat pintalauttojen syntymiselle. Baltian maiden ympäristössä sekä keskisellä Itämerellä ilmakehässä havaittu pöly vaikeuttaa satelliittihavaintojen tekemistä alueellisesti.

Rannikoilla sinilevää on havaittu pääasiassa Suomenlahdella ja Saaristomerellä, mutta yksittäisiä havaintoja on tehty myös Selkämerellä lähellä Raumaa, Merenkurkussa Vaasan lähellä ja Pietarsaaren edustalla sekä Perämerellä Raahen edustalla. Valtaosa rannikon sinilevähavainnoista koskee edelleen vain vähäistä määrää sinilevää.

”Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erittäin lämpimän sääjakson aikana, mutta vaihteleva sää, kuten myrskytuulet, ovat pitäneet sinilevät sekoittuneena vesipatsaaseen. Pintakukintoja ei ole juurikaan ollut tästä syystä. Säät vaikuttavat sinilevien kasvuun ja pintakukintojen muodostumiseen”, toteaa korkeakouluharjoittelija Lilja Nikula Suomen ympäristökeskuksesta.

Meriveden pintalämpötilat ovat Perämerellä 9–15 astetta, Selkämerellä 10–18 astetta, Saaristomerellä 17–20 astetta ja Suomenlahdella 18–20 astetta. Pintalämpötilat ovat nousseet ripeästi helteisen sään johdosta Suomenlahdella ja Saaristomerellä, mutta Selkämerellä ja Perämerellä myrskyinen sää sekoitti vettä tehokkaasti, ja erityisesti kauempana avomerellä lämpötilat ovat viilentyneet. Sään odotetaan jatkuvan keskimääräistä lämpimämpänä, mutta hieman aiempaa viileämpänä.

SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Sinileväseurantaan kuuluu yli 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.

Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa

Viime kesänä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.


Leväkukintojen kesän riskiarvio

Levätilannekooste

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

  • Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 193, etunimi.sukunimi@syke.fi

Merialueilta
 

Sinilevätilanne merialueilla

  • Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@syke.fi (24.6. saakka)

Rannikon sinilevähavainnot koonnut

  • Korkeakouluharjoittelija Lilja Nikula, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 209, etunimi.sukunimi@syke.fi (28.6. lähtien)

Avomeren sinilevähavainnot

  • Eotuki@syke.fi
  • Erikoistutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 078 

Itämeren tila

  • Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen Ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi (24.6. saakka)
  • Erikoistutkija Mika Raateoja, Suomen Ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 536, etunimi.sukunimi@syke.fi (28.6. lähtien)

Viestintä

  • Viestintäharjoittelija Sofia Patama, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 245, etunimi.sukunimi@syke.fi (24.6. saakka)
  • Viestintäharjoittelija Venla Valtanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 194, etunimi.sukunimi@syke.fi (28.6. lähtien)

Kohderyhmä: