Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Lapissa on laajalti potentiaalisia malmialueita – haitalliset aineet esiintyvät usein samoilla alueilla

Tiedote 28.10.2019 klo 8.59
Geologian tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus
Sähkökalastusta
Sähkökalastusta. © Kirsi Leinonen/SYKE

Lapissa on laajalti potentiaalisia malmialueita. Samoilla alueilla saattaa esiintyä maaperässä myös haitallisia alkuaineita kuten arseenia. Tuoreessa raportissa painotetaan, että näiden alueiden erityislaatuisuus tulee huomioida alueiden käytön suunnittelussa ja ympäristön tilan tarkkailussa. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyöhankkeessa luotiin potentiaalisista malmialueista uudet kartat, jotka toimivat ohjeena myös seurantaa suunniteltaessa.

Potentiaaliset kultamalmialueet Lapissa
Potentiaaliset kultamalmialueet Lapissa. Punaiset alueet ovat otollisimpia kultamalmeille, siniset vähiten otollisia. Tunnetut kultamalmiesiintymät on esitetty renkaina. (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Kultamalmien ennustekartassa Keski-Lappi nousee potentiaalisimmaksi alueeksi. Muita alueita löytyy Etelä-Lapista sekä hajanaisesti muualtakin. Sinkki-kuparimalmeille suosiollisia alueita ovat Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen Kittilän ja Sodankylän alueet, Etelä- ja Itä-Lapin alueet sekä Inari. Rauta-malmien ennustekartan mukaan potentiaalisimmat alueet löytyvät Länsi- ja Etelä-Lapista sekä eri puolilta Pohjois-Lappia. Nikkeli-kupari-alueita löytyy Rovaniemen ja Kemin välillä sekä Kittilän ja Sodankylän pohjoisosissa, Inarissa ja Itä-Lapissa.

Haitalliset alkuaineet harmina maaperässä

Tiettyjen kulta-, sinkki-, kupari-, lyijy- ja hopeamalmityyppien esiintymisalueiden maaperässä voi paikoin olla suurempia arseenipitoisuuksia kuin ohjearvoissa, joita käytetään maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Maaperän nikkelipitoisuudet voivat olla suuria alueilla, joilla nikkeli-kupari-tyypin malmien esiintyminen on todennäköisintä.

Pohjaveden laadun ei havaittu heijastavan malmien todennäköisiä esiintymisalueita. Tiesuolaukset sekä Meri-Lapin happamat sulfaattimaat erottuvat kuitenkin pohjavesien laadussa. Hajanaisia maatalouden lannoituksen tai matkailun vaikutuksia näkyi pohjavedessä nitraatin, ammoniumtypen ja kloridin tavanomaista suurempina pitoisuuksina.

Potentiaalisten malmialueiden virtavesien luonnontilaisissa eliöyhteisöissä havaittiin eroja muiden alueiden eliöyhteisöihin verrattuna. Erityisesti vaikutus havaittiin pohjan piilevästön yhteisörakenteissa ja lajirunsauksissa. Pohjaeläinyhteisöissä vaikutus näkyi pääasiassa lajien runsaussuhteissa. Valuma-alueen geologiasta johtuvat erot yhteisöissä vaikuttivat jokien ekologiseen luokitteluun. Geologisesti poikkeavat olosuhteet tulisikin huomioida kaivosalueiden ympäristötarkkailuissa.

Taustapitoisuuksien tunteminen on tärkeää maankäytön suunnittelussa

Jo maankäytön suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon happamat sulfaattimaat ja alueet, joissa voi olla luonnostaan suuret arseeni- ja metallipitoisuudet. Metallien luontaiset pitoisuudet maaperässä voivat olla kaivosympäristöissä tai potentiaalisilla malmialueilla suurempia kuin ohjearvot, joita käytetään maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Maaperän luontaisesti suurehkot arseeni- ja metallipitoisuudet eivät yleensä muodosta merkittävää riskiä ihmisille tai ympäristölle. Haitallisten aineiden liukoisuuteen voivat vaikuttaa voimakkaat maankäytön muutokset, kuten kaivaminen, maamassojen liikuttelu ja kallion räjäyttäminen ja murskaaminen. Arseeni ja metallit voivat kulkeutua pölyn tai pinta- ja pohjaveden mukana laajalle alueelle ympäristöön.

Lapin kaivoskeskittymän kumulatiivisten ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta -hanke

Lapin maaperän alkuaineiden taustapitoisuuksia sekä malmipotentiaalisia alueita selvitettiin Lapin Kaiku-hankkeessa vuosina 2016 - 2019. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Geologian tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus. Rahoituksesta vastasivat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), GTK, SYKE, Agnico Eagle Finland Oy ja Kittilän kunta.

Hankkeen tulokset perustuvat malleihin sekä GTKn ja SYKEn aineistoihin, joiden pohjalta tehdyt tulkinnat antoivat uutta tietoa maaperän, pohjavesien, luonnollisen säteilyn (uraani, torium ja kalium) sekä geokemiallisen uraanin esiintymisestä Lapin maakunnan alueelta.

Lisätietoa

Geologi Tarja Hatakka, Geologian tutkimuskeskus, p. 029 503 2186, etunimi.sukunimi@gtk.fi

Ryhmäpäällikkö Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lisää aiheesta


Kohderyhmä: