Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Leväennuste: Sinileväkukintariski Suomen merialueilla paikoin huomattava

Tiedote 5.6.2014 klo 9.47

SYKEn merikeskuksen ennusteen mukaan sinilevälauttojen muodostumisriski on Suomenlahden länsiosassa, Saaristomerellä ja eteläisimmällä Selkämerellä kohtalainen. Saaristomeren eteläosissa ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa levälauttojen muodostumisriski on huomattava. Kukintariski on suuri Itämeren pääaltaan länsiosissa. Perämerellä, pääosassa Selkämerta ja Suomenlahden itäosassa riski on vähäinen.

Laajojen sinileväkukintojen todennäköisyys Suomen merialueilla on viimevuotista hieman suurempi. Itämeren pääaltaan kohonneeseen riskiin vaikuttaa fosforipitoisen syväveden sekoittuminen pintakerrokseen loppusyksyn ja talven 2013-2014 myrskyjen seurauksena. Lopullisesti vasta kesän sää ratkaisee, milloin ja millä alueilla pintalauttoja esiintyy. Lämmin ja tyyni sää lisää pintalauttojen esiintymisen riskiä.

Sinileväkukintojen huippu Suomen merialueilla ajoittunee heinäkuun lopulle ja elokuun alkuun. Levälauttoja muodostava Aphanizomenon flos-aquae –sinilevälaji runsastuu kun meriveden pintalämpötilan nousee noin 15- asteiseksi. Meriveden pintalämpötilan noustessa yli 17 asteen, maksamyrkkyä tuottava Nodularia spumigena -sinilevä voi alkaa muodostaa levälauttoja.

Leväennuste koskee laajojen levälauttojen muodostumisriskiä ulappa-alueilla. Rannikoilla paikallisia sinileväkukintoja on tavallisesti esiintynyt ajoittain etenkin Saaristomerellä, sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren rannikolla.

Riskinarvion perusteet

Sinileväkukintojen esiintymisriskiä kuvaava ennuste on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen käytössä olevalla ekosysteemimallilla, joka perustuu virtaus-, tuuli- ja lämpötilaolosuhteisiin viideltä eri vuodelta sekä viime talven ravinnepitoisuuksiin ja niiden muutoksiin kuluneen kevään aikana. Asiantuntija-arviossa otettiin lisäksi huomioon mallin epävarmuustekijät ja hyödynnettiin kokemuksia aikaisempien vuosien arvioinneista ja havainnoista.

Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan tila

Sinilevien kasvua kiihdyttävää fosforiravinnetta (fosfaatti) on kasviplanktonin keväisen kukintahuipun jälkeen edelleen vähäisiä määriä läntisen Suomenlahden pintakerroksessa, mikä lisää jonkin verran kukintariskiä tällä alueella.  Itämeren pääaltaalla, etenkin Gotlannin saaren länsipuolella fosfaattipitoisuudet ovat olleet huomattavan korkeita, mikä nostaa merkittävästi alueen kukintariskiä.

Suomenlahden länsiosien syvännealueiden happitilanne on hyvin huono ja alueella havaittiin toukokuussa myös rikkivetyä. Tämä johtuu Itämeren pääaltaan suolaisen ja vähähappisen syväveden kulkeutumisesta Suomenlahdelle. Ilmiö havaitaan aika ajoin ja se liittyy Itämeren normaaliin, mm. sääoloista johtuvaan vaihteluun. Itäisen Suomenlahden happitilanne on erittäin hyvä. Pääaltaan suolainen ja vähähappinen syvävesi ei ole virrannut näin pitkälle itään. Leuto ja vähäjäinen talvi myös mahdollisti alueen vesimassojen tehokkaan sekoittumisen.

Levätiedotus alkaa

SYKEn merikeskus tiedottaa Itämeren levätilanteesta tästä viikosta alkaen viikoittain elokuun loppuun saakka.

leväennuste

Lisätietoja

 

Leväennuste
Tutkija Sirpa Lehtinen, SYKEn merikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 353
Erikoistutkija Seppo Knuuttila, SYKEn merikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 286

Ekosysteemimallit
Tutkija Kim Dahlbo, SYKEn merikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 096

Suomenlahden tila
Erikoistutkija Mika Raateoja, SYKEn merikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh.050 5355709

Viestintä
Viestintäpäällikkö Sirpa Pellinen, SYKEn viestintä, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, 0295 251 502


Kohderyhmä: