Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Eeva Primmer: Luontoinvestoinnit ylittävät kasvukauden kvartaalit

RSS
13.5.2016 Eeva Primmer
Eeva Primmer

Olen dosentti Eeva Primmer, SYKEn politiikka-analyysit ryhmän päällikkö. Olen tutkinut metsä- ja luonnonsuojelupolitiikan keinoja ja tiedän, miten tärkeää on löytää uusia motivoivia ratkaisuja, jotka sopivat olemassa olevaan toimintaympäristöön.

Voiko luontoarvojen vähenemistä korvata parantamalla elinympäristöjen tilaa toisaalla? Voiko luontoa tallettaa pankkiin? Kasvaako luontopääoma korkoa? Mikä on habitaattipankki?

Näin vaikeita kysymyksiä pohdittiin maaliskuun lopussa, kun maa oli vielä harmaa ja taivaalta vihmoi räntää. Helsinki Challenge tiedekilpailussa menestyneen Biodiversity Now! –idean pohjalta etenevää Suomen habitaattipankkia käsiteltiin yhdessä yrittäjien, virkamiesten, järjestöjen edustajien ja tutkijoiden kanssa.

Nyt luonnon puhjettua vihreyteen on hyvä palauttaa mieleen keskusteluissa nousseita odotuksia, huolia ja haasteita. Aihe on ajankohtainen vuodenajasta riippumatta, sillä kehitteillä olevan habitaattipankin luontoinvestoinnit ylittävät kasvukauden kvartaalit.

Habitaattipankki on ratkaisu, jolla voitaisiin edistää ekologista kompensaatiota ja siten turvata luonnon heikkenemistä. Sen ideana on, että luontoa vahingoittava taloudellinen toiminta investoi luonnon ennallistamiseen tai suojelemiseen toisaalla. Esimerkiksi rakennus-, energia-, tai kaivosyritys kompensoi aiheuttamansa menetyksen. Kompensaatio maksetaan yhdelle tai useammalle maanomistajalle, joka tuottaa elinympäristöparannuksen.

Habitaattipankki toimisi välittäjänä, joka saattaisi kompensaation maksajan ja tuottajan yhteen. Järjestelmän rakentamisessa tulee huomioida laajasti sen ekologiset ja taloudelliset vaikutukset sekä hallinnolliset ja lainsäädännölliset edellytykset.

Suomalaiset toimijat näkevät kompensaation vähintäänkin osaratkaisuna luonnon köyhtymisen ongelmaan. Heidän mielestään kompensaatio täydentää luonnonsuojelun keinovalikoimaa. Osa näkee keinon jopa ”ainoana ratkaisuna tässä taloustilanteessa” tai ”viimeisenä oljenkortena”, kun muut luonnonsuojelun keinot eivät ole pysäyttäneet monimuotoisuuden hupenemista.

Kompensaatio-puhekupla

Kompensaatio on myönteinen ja rakentava tapa tuoda taloudelliset toimijat ja luonnonsuojelun parissa toimivat saman pöydän ääreen edistämään yhteistä tavoitetta. Koska teollisuutta, rakentamista ja infrastruktuurin kehittämistä on joka tapauksessa, kompensaatio on kustannustehokas keino edistää luonnonsuojelua ja siirtää luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kustannuksia heikennyksiä aiheuttavaan arvoketjuun. Parhaimmillaan keino kannustaa välttämään luontoarvojen menetyksiä.

Miten taataan luonnon heikennyksen ja parannuksen vertailukelpoisuus? Mikä riittää menetyksen korvaamiseksi esimerkiksi silloin kun rakentaminen heikentää elinympäristöä? Millaisilla toimilla luonnon tilaa voidaan parantaa niin että luontoarvot aidosti kasvavat? Habitaattipankin tehtävänä on ratkaista nämä kysymykset.

Toimijoiden yhteinen näkemys on, että heikennyksiä ja parannuksia täytyy voida mitata. Mutta myös reunaehtoja tunnistetaan. Esimerkiksi ”korvaamattomia arvoja ei saa tuhota” ja ”kompensaation tulee olla arvokkaampaa kuin menetetyt arvot”.

Näkökulmat liittyivät yleisesti tavoiteltuun nk. ”no net loss” –periaatteeseen. Sen mukaan kompensaation pitää korvata menetys täysimääräisesti, jopa täydennettynä varomarginaalilla yllättävien muutosten ja suojelun epäonnistumisen varalta.

Habitaattipankin tulee huomioida luonnonsuojelun ja talouden riskit. Riskit liittyvät luontoarvojen säilymiseen ja koko järjestelmän luotettavuuteen luonnonsuojelun mekanismina. Kohteita ja luontoarvoja saatetaan menettää enemmän kuin saavutetaan.

On myös niitä, jotka pelkäävät kompensaation olevan pilaamislupa (nk. ”licence to trash”) ja mahdollistavan vastuun pakoilun. Toisaalta habitaattipankki voisi luoda ylikehittyneet markkinat sellaisille toimille, jotka toteutuisivat olemassa olevilla keinoilla tai ilman korvausta.

Habitaattipankin haasteita ovatkin suojeluparannusten todennettavuus ja pitkän aikavälin pysyvyys. Kompensaatioita ostaville yrityksille on tärkeää saada aikaiseksi pysyvä luonnonsuojeluparannus vastineeksi investoinnille, ja luonnonsuojelun näkökulmasta ekologiset parannukset ovat edellytys uuden mekanismin kehittämiselle. Myös kompensaatioita tarjoavat maanomistajat tarvitsevat ennustettavuutta.

Kevään laajapohjainen keskustelu vahvisti käsitystä siitä, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on suomalaisille toimijoille erittäin tärkeää. Niin tärkeää, että uudella keinolla ei tyydytä pikavoittoihin. Meillä on kiire tarttua toimeen, mutta vastineeksi luonnonsuojelun investoinnit kasvavat korkoa tuleville sukupolville.

Lisätietoja:

Habitaattipankin sidosryhmätapaaminen 30.3.2016

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.