Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Eeva Primmer ja Eeva Furman: Mikä on tiedon ja tiedontuottajien rooli kestävyysmurroksessa?

RSS
18.11.2020 Eeva Primmer ja Eeva Furman
 

Kukaan ei ole voinut välttyä kuulemasta, että Suomessa haetaan nyt vihreän elvytyksen avulla siirtymää kohti kestävyyttä ja että Eurooppa on sitoutunut reiluun vihreään murrokseen. Mutta mikä on tiedon ja tiedontuottajien rooli kestävyysmurroksessa?

Kestävyysparannuksilla pyritään vaikuttamaan ilmastonmuutokseen, biodiversiteettikatoon ja kemikalisoitumiseen. Jotta tähän päästäisiin, kestävyysparannuksia on tehtävä laajasti yhteiskunnassa, esimerkiksi jätehuollossa, ruuantuotannossa ja liikenneratkaisuissa.

Järjestelmätasolla puhutaan kestävyysmurroksesta. Kestävyysmurros vaatii uudelleen orientoitumista niin hallinnolta ja yrityksiltä, kaupungeilta ja maaseutukunnilta kuin asukkailta ja uusien teknologioiden käyttäjiltäkin.

Kestävyysmurrokselta odotetaan paljon. Tämä aiheuttaa isoja odotuksia myös tutkimukselle ja tutkimuksen hyödyntämiselle. Tiedontarpeen moninaisuuden osoittavat esimerkiksi Suomessa laaditut vähähiilisyystiekartat. Tiekarttojen piirtämät reitit eivät ole suoria, eikä käytännön toteutuksessakaan todennäköisesti voida vetää mutkia suoriksi: tietoa kertyy toteutuksen myötä toimijoiden ja tutkijoiden yhteispelinä.

Kestävyysmurros muuttaa yhteiskuntamme järjestelmät perusteellisesti

Kestävyysmurros ovat enemmän kuin yksittäisten kestävyysparannusten summa. Kestävyysmurrokseen ei riitä, että aurinkosähkön tuotanto lisääntyy, vaan tarvitaan koko energiajärjestelmän ja myös energiaa kuluttavien järjestelmien muutos. Energiaa kuluttavat rakennukset, kulkuvälineet, infrastruktuuri ja laitteet voivat muuttua energian tuottajiksi tai varastoijiksi ja energian säästäminen liiketoiminnaksi.

Kestävyysmurrokseen ei riitä sekään, että Suomessa on keksitty härkäpapupihvi tai että kauramaidon myynti on lähtenyt kasvuun. Kestävään ruokamurrokseen tarvitaan ruuantuotannon ja -jalostuksen sekä kauppojen ja ravintoloiden uusien valikoimien lisäksi kokonaan uudenlaista vuoropuhelua ja identiteetin rakentamista. Tarvitaan monenlaisten uusien ruoka-aineiden ja ruokien tuottajia ja hyviä kokkeja. Arkea ja juhlaa kotona ja julkisissa keittiöissä voidaan uudistaa niin, että lautaselle saadaan ravinteikasta, vähäpäästöistä ja reilua tavaraa, jonka syömisestä tulee hyvä olo.

Kestävyysmurros tarkoittaa sitä, että hyvinvointimme perustan tuottavat yhteiskuntamme järjestelmät, aina luonnonjärjestelmistä ruokaketjuihin ja liikennejärjestelmästä teolliseen tuotantoon, muutetaan perusteellisesti. Muutoksen suuntaa joudutaan kuitenkin tarkastelemaan ja hakemaan koko ajan. Siihen yhteiskunnalla tulee olla käytössään tietoa.

Tarvitsemme murrosta tutkimuksen tekemiseen ja tutkimuksesta käytävään vuoropuheluun

Isojen järjestelmätason muutosten edistäminen vaatii paljon uutta tietoa. Tietoa pitää voida tuottaa, testata, todentaa ja hyödyntää muutosprosessin aikana. Murroksessa joudutaan tunnistamaan asioiden välisiä kytkentöjä, käsittelemään viheliäisiä monimutkaisia ongelmavyyhtejä ja uusia ennakoimattomia riskejä sekä muutoksen tuottamien hyötyjen ja haittojen jakautumista.

Siksi tarvitsemme murrosta myös tutkimuksen tekemiseen ja tutkimuksesta käytävään vuoropuheluun. Kestävyysmurroksessa tiedon tuotanto ja hyödyntäminen tulevat lähemmäksi toisiaan. Tiedon tuotannon ja hyödyntämisen välinen rajapinta muuttuu aktiiviseksi vyöhykkeeksi, joka mahdollistaa kriittisen vuoropuhelun ja ratkaisujen etsimisen.

Tutkimus auttaa kestävyysmurroksen suunnan löytymisessä ja kestävän kehityksen edistymisen arvioinnissa. Mutta koska tietoa karttuu tutkimuksen lisäksi myös murroksen tekijöiden ja murroksen silmään joutuneiden keskuudessa, on tutkimuksella erityisen tärkeä rooli erilaisten näkökulmien, oivallusten, havaintojen ja tietomassojen suhteuttamisessa toisiinsa.

Tällaisessa tiedontuotannon järjestelmässä toimii 25-vuotias Suomen ympäristökeskus SYKE. SYKE on aktiivinen kestävyysmurroksen edistäjä tiedontuotannon kaikissa vaiheissa. SYKEssä ongelmien tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen on yhdistetty havaintoja tuottaviin, prosesseja mallintaviin ja skenaarioita rakentaviin tiedontuotannon vaiheisiin.

Kestävyysmurrosta tehdään laajasti yhteiskunnissa joka puolella maailmaa. Siksi SYKE käy tiivistä vuoropuhelua ja toimii yhdessä muiden kanssa.

Eeva Primmer on SYKEn tutkimusjohtaja ja vt. pääjohtaja, joka on aina työskennellyt tiedontuotannon ja hyödyntämisen rajapinnassa. Vapaa-ajallaan hän tykkää nauttia luonnonjärjestelmistä ja olla vuoropuhelussa kavereiden kanssa.

Eeva Furman on SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja ja Suomen kestävyyspaneelin puheenjohtaja, jonka intohimona on keskustella erityisesti niiden kanssa, jotka näkevät asiat eri perspektiivistä kuin hän itse. Vapaa-ajallaan hän rentoutuu yhtä lailla luonnossa kuin veteen piirtyvässä urbaanissa maisemassa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.