Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Emma Terämä ja Leena Kopperoinen: Puita tarvitaan myös tiivistyvään kaupunkiin

RSS
21.3.2019 Emma Terämä ja Leena Kopperoinen
Emma Terämä ja Leena Kopperoinen: Puita tarvitaan myös tiivistyvään kaupunkiin
 

Täydennysrakentamisen aikakaudella kaupunkien sisällä olevat viheralueet vähenevät. Tällöin pienetkin viher- ja sinikäytävät sekä istutukset nousevat entistä suurempaan rooliin.

Puut ja muu kasvillisuus lisäävät ihmisten hyvinvointia ja ne toimivat myös ekologisesti kaupunkien eduksi . Puut ja kukkivat kasvit parantavat pölyttäjien edellytyksiä elää kaupungissa. Kaupunkien puutarhat ja reuna-alueet ovat äärimmäisen tärkeitä pölyttäjähyönteisten säilymiselle. Pölyttäjähyönteiset puolestaan mahdollistavat ruoan tuotannon.

Laajat kasvillisuuden peittävät pinnat auttavat kaupungin hulevesien hallinnassa. Ne imeyttävät vettä ja hidastavat vesien läpivirtausta vähentäen näin kaupunkitulvien riskiä. Ilmaston lämmetessä kaupunkiin tarvitaan lisää varjoisia alueita. Puut antavat suojaa liialta auringolta ja lämmönnousulta niin ihmisille, eläimille kuin kasveillekin.

Rakennuksia ympäröivä kasvillisuus hillitsee kesäisin rakennusten lämmönnousua, samoin kuin viherseinät ja viherkatot. Kasvillisuuden kerroksellisuus tehostaa vaikutusta entisestään, eli puut ja muu kasvillisuus antavat yhdessä parhaan suojan. Talvisin viherseinät ja -katot vähentävät rakennusten energiahukkaa tarjoamalla niille ylimääräisen eristekerroksen.

Tulevaisuudessa valkopyökkiä ja turkinpähkinää?

Kaupungin puulajien valinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että ne sopivat ilmastoomme. Suomen ilmastossa kasvukauden lyhyys asettaa kiinteät rajat puun kasvulle. Puulajien valinnassa tulee kiinnittää huomiota myös lajin hiiltä sitoviin ominaisuuksiin ja lajin tarjoamiin ekosysteemipalveluihin.

Eri hyönteisten tai lintujen kannalta paras puulaji voi vaihdella. Esimerkiksi pölyttäjähyönteisille toiset puulajit tarjoavat ravintoa, kun taas toisista ei ole hyötyä. Jotkut laji, kuten puistolehmus, voivat olla pölyttäjähyönteisille jopa haitallisia. Puulajit voivat vaikuttaa myös ilmanlaatuun eri tavoin. Parhaimmillaan puut parantavat ilmanlaatua, ne toimivat ikään kuin ilmansuodattimina. Puut voivat kuitenkin myös estää ilman sekoittumista ja siten jarruttaa ilmansaasteiden pitoisuuksien laimenemista.

Lehtipuut tarjoavat parhaan suojan auringolta, mutta niistä voi olla kaupungissa myös haittaa. Syksyllä putoavat lehdet saattavat tehdä raitiovaunu- ja junakiskoja liukkaiksi.

Perinteiset lehmukset, koivut ja vaahterat voivat tulevina vuosina tehdä tilaa uusille yllättävillekin lajeille: ehdokkaina ovat muun muassa valkopyökki ja turkinpähkinä. Helsingin kaupunki tutkii asiaa parhaillaan.

Emma Terämä on SYKEn Kestävän kaupungistumisen strategisen ohjelman johtaja. Hän on asunut Helsingin lisäksi lähinnä suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Hän nauttii erityisesti Helsingin vehreydestä, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista ja siitä, että matkat voi helposti taittaa pyörällä ja julkisilla.

Leena Kopperoinen on SYKEn Maankäyttö ja kaupungistuminen -ryhmän päällikkö. Vapaa-ajallaan hän katselee luontoa talvisin suksilta ja kesäisin polkupyörän selästä. Vapaaehtoistyö on hänelle elämän suola.

 

Lisätietoja:

Enhancing Resilience Of Urban Ecosystems through Green Infrastructure (EnRoute)

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa

Kommentit (2 kommenttia)
Kimmo L. Kolkka
25.3.2019
klo 20.16
"Jotkut laji, kuten puistolehmus, voivat olla pölyttäjähyönteisille jopa haitallisia."Kaikista puista osutte ottamaan juuri kujannepuuna kiitollisimman, ihmistoimintaa monipuolisesti sietävän risteymätaksonin tai eitaksonomisen Tilia × Europaea-Ryhmän.
Leena Kopperoinen
28.3.2019
klo 19.20
Kiitos kommentista. Puistolehmukset ovat hyviä ravintokasveja mehiläisille, mutta kimalaisille ne ovat aiheuttaneet useina vuosina joukkokuolemia. Tällöin aihe on puhuttanut ihmisiä ja vastauksia on etsitty asiantuntijoilta. Ilmiön syynä on arveltu olevan
esimerkiksi puistolehmuksen meden kimalaisille haitalliset aineet, mutta syy lienee kuitenkin siinä, että puistolehmus tarjoaa kimalaisille liian vähän ravintoa runsaista kukistaan ja huumaavasta tuoksustaan huolimatta. Painoltaan suhteellisen raskaat kimalaiset
voivat jäädä pörräämään liian pitkäksi ajaksi lehmuksenkukkiin ja lopulta nääntyä ravinnonpuutteeseen. Kimalaisten joukkokuolemista voi lukea lisää esimerkiksi seuraavista linkeistä: https://yle.fi/uutiset/3-9034096 https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tassa-syy-hammentavaan-nakyyn-lehmusten-alla-saattaa-maata-jopa-kymmenia-kuolleita-kimalaisia-23805462
https://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3455570 #kimalainen #joukkokuolema #lehmus