Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Jari Lyytimäki: Liikkumattomuus on ympäristönkin ongelma

RSS
13.5.2019 Jari Lyytimäki
Jari Lyytimäki Ratkaisuja-blogissa: Liikkumattomuus on ympäristönkin ongelma
 

Onko syytä patistella kansalaisia ylös, ulos ja liikkumaan, kun ulkoilman epäpuhtaudet ovat suurin terveyshaittoja aiheuttava ympäristöongelma? Suomalaiset menettävät vuosittain arviolta 20 000 tervettä elinvuotta ulkoilman pienhiukkasten takia. Ulkona altistumme myös ympäristömelulle, joka on arvioitu toiseksi merkittävämmäksi ympäristön terveyshaitaksi. Melualueilla asuu miltei miljoona suomalaista. Puhumattakaan siitä, että Pohjolan oloissa lenkkeilijän luontopolku on usein liukas, pimeä ja kylmä.

Pahimman keväisen katupölyn aikana ainakin herkimpien on perusteltua pysyä sisällä.

Samalla pitää kuitenkin muistaa, että liikkumattomuuden riskit ovat sittenkin paljon suuremmat kuin ulkona liikkumisen. Liikkumattomuus aiheuttaa suoraan noin 25 000 terveen elinvuoden menetyksen, pääosin sydän- ja verisuonitautien takia. Liikkumattomuus liittyy myös ylipainoon, jonka takia menetämme noin 140 000 tervettä elinvuotta sekä korkeaan verenpaineeseen, jonka tautitaakaksi arvioidaan noin 175 000 menetettyä tervettä elinvuotta.

Liikunnan puutteesta kielii se, että melkein joka kahdeksannella 20–74 -vuotiaalla suomalaisella on suuria vaikeuksia juosta sata metriä. Tämä tulos on saatu kyselystä, joissa vastaajat saivat itse arvioida kuntoaan, eivätkä ihmiset yleensä kyselyissä ilmoita kuntoaan ainakaan alakanttiin. Asepalvelustaan suorittavien kuntotestit osoittavat nuorten aikuisten kunnon heikentyneen viime vuosikymmeninä dramaattisesti. Nuortenkaan kunnossa ei ole hurraamista. Ainoastaan 10 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

Ongelman ytimessä on arkiliikunnan puute, joka ei johdu pelkästä ihmisten mukavuudenhalusta tai laiskuudesta. Liikkumattomuus on suurelta osin ympäristön ongelma. Arkiympäristömme rakenteet ja toiminnot kannustavat meitä käyttämään lihaksiamme liian vähän. Urbanisoitunut ja teknistynyt yhteiskunta laittaa meidät liikkumaan moottorivoimin. Istumme tai makaamme valtaosan vuorokaudesta ja liikkuessammekin nökötämme usein paikallaan autossa, junassa, taksissa, hississä tai liukuportaissa.

Pelkkä yksilön motivaatiosta lähtevä kuntoliikunta ei riitä kansanterveyden kohentamiseen. Tarvitsemme ympäristöjä, jotka automaattisesti ohjaavat meitä käyttämään lihaksiamme. Miellyttäväksi koetut, helppokulkuiset ja nopeat reitit puistoissa, kaduilla ja portaikoissa estävät kehoamme rappeutumasta ennen aikojaan. Tämän takia esimerkiksi kaupunkirakenteen tiivistäminen on tehtävä taiten niin, sillä puistot ja viheralueet tarjoavat ripeitä oikoreittejä kävelijöille ja pyöräilijöille.

Arkiliikuntaan kannustavien ympäristöjen luominen tarjoaa mahdollisuuden tuplahyötyihin. Mitä enemmän pystymme korvaamaan motorisoitua liikkumista lihasvoimalla, sitä paremmassa kunnossa pysymme ja sitä vähemmän tuotamme päästöjä ja kulutamme luonnonvaroja.

Jari Lyytimäki työskentelee SYKEn erikoistutkijana ja osallistuu Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana STYLE–hankkeeseen. Arjessaan hän liikkuu mieluiten päämäärättömästi oikopolkuja pitkin.

Lisätietoja

  • Tuomisto Jouni & Lehtomäki Heli (2019) Tautitaakka auttaa hahmottamaan ja välttämään terveysriskejä. Ympäristö ja Terveys 50(3): 56-62.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.