Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Noora Veijalainen ja Tanja Dubrovin: Monien järvien säännöstelylupia on tarpeen tarkistaa ilmastonmuutoksen takia

RSS
20.9.2019 Noora Veijalainen ja Tanja Dubrovin
Noora Veijalainen ja Tanja Dubrovin
 

Kesäloma järven rannassa laiturilla nauttien oli tänäkin kesänä monelle kesän kohokohta. Moni lomailee säännöstellyn järven rannalla, onhan Suomessa noin 350 säännösteltyä järveä, ja niiden pinta-ala noin kolmasosa Suomen järvien pinta-alasta. Viime vuonna monien oli tyytyminen tavallista matalampiin vesiin poikkeuksellisen kuivan kesän johdosta. Tänäkin kesänä vedenkorkeudet olivat etenkin Länsi- ja Keski-Suomessa paikoin selvästi tavallista alempana.

Kuivat kesät voivat ilmastonmuutoksen myötä yleistyä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat paikoin jo nyt näkyvissä ja lähivuosikymmeninä vaikutukset vain kasvavat. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen onkin noussut tärkeään asemaan. Ilmastonmuutos muuttaa vesistöjen virtaamia ja niiden ajoittumista. Siksi vanhat järvien säännöstelykäytännöt voivat aiheuttaa haittaa lomalaiselle, eivätkä ne enää palvele myöskään vesivoiman tuotantoa tai tulvasuojelua parhaalla tavalla.

Vanhat käytännöt eivät enää toimi

Vesistösäännöstelyt perustuvat vesilain mukaisiin säännöstelylupiin. Vedenkorkeutta ja virtaamaa säädellään pato- ja voimalaitosrakenteiden avulla. Suomen suurimpia säännösteltyjä järviä ovat Päijänne, Inarijärvi, Oulujärvi, Kallavesi ja Puula. Säännöstelyt on aloitettu monesti vuosikymmeniä sitten pitkälti vesivoiman ja tulvasuojelun takia, mutta nykyään tärkeiksi tavoitteiksi säännöstelyissä ovat nousseet myös virkistyskäyttö ja luontoarvot.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talven virtaamat kasvavat ja talvitulvat lisääntyvät. Lauhempien talvien myötä lumen määrä vähenee, mikä johtaa kevättulvien pienenemiseen suuressa osassa maata. Myös kuivat kesät voivat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyä. Sään vaihtelevuus todennäköisesti lisääntyy. Viime kesän kuivuuden lisäksi viime vuosina on ollut useita lauhoja ja märkiä talvia ja vähälumisia keväitä. Nämä ovat vaikuttaneet vedenkorkeuksiin ja aiheuttaneet tarpeita turvautua säännöstelyssä poikkeamislupiin.

Vanhojen lupaehtojen mukaan vedenpintaa tulee monin paikoin laskea talven ja kevään aikana jopa useita metrejä. Näin varaudutaan lumensulamistulvaan. Muuttuvassa ilmastossa tulee yhä useammin vuosia, jolloin kevättulva jää pieneksi. Siksi vedenkorkeuden alentaminen voi aiheuttaa liian alhaisia vedenkorkeuksia loppukeväästä ja kesällä. Toisaalta taas yhä useammin voi olla tarpeen varautua syys- ja talvitulviin tekemällä järveen ennakoivasti tilaa.

Säännöstelylupia on jo alettu tarkistaa

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumismahdollisuuksia on arvioitu useissa vesistöissä muun muassa vesistömalleilla. Monet vanhat, jäykästi määritellyt säännöstelyluvat toimivat usein huonosti jo nykyisinkin lauhoina talvina. Arviolta kymmeniä säännöstelylupia voi olla tarpeen takistaa ilmastonmuutoksen takia. Osa luvista taas on joustavampia, ja niiden puitteissa säännöstelykäytäntöjä pystytään muuttamaan riittävästi. Joskus myös säännöstelemättömän järven säännöstelyn aloittaminen voi olla tarpeen.

Säännöstelylupia on jo muutettukin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Kuotesjärvellä ja Putulanjärvellä. Hakemuksia lupien muuttamiseksi on lupakäsittelyssä tai valmisteilla eri puolilla Suomea, muun muassa Tampereen Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä.

Käytännöt joustavammiksi

Millainen sitten olisi tulevaisuuden toimiva säännöstelyohje? Ainakin ohjeen suunnittelun periaatteena tulisi olla joustavuus: erilaisiin vesiolosuhteisiin sopeutuminen olisi tehtävä mahdolliseksi. Esimerkiksi kevään tuloa ei pidä määritellä päivämäärän perusteella, vaan lumen määrästä ja muista havainnoista sekä vesistöennusteista.

Säännöstelylupien muuttamisen suunnitteluprosessi ja muutosten lupaprosessi on työläs. Muutos vaatii lukuisia selvityksiä, kuulemisia ja itse työlään lupamenettelyn. Tämän takia luvanhaltija voi kokea, ettei muutosprosessiin ole mahdollisuuksia lähteä. Siksi on syytä pohtia, voitaisiinko säännöstelylupien muuttamista sujuvoittaa ilmastonmuutoksen takia suunnittelu- ja arviointikäytäntöjä tai alan lainsäädäntöä kehittämällä.

Uudet säännöstelykäytännöt auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen, ja niistä hyötyvät kaikki vesien ja rantojen käyttäjät, niin lomalaiset, ranta-asukkaat, vesieliöstö kuin vesivoimantuottajatkin.

Noora Veijalainen työskentelee hydrologina SYKEn Vesistömallit-ryhmässä. Vapaa-ajallaan hän pyöräilee ja liikkuu luonnossa.
Puh. 0295 251 732
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tanja Dubrovin työskentelee kehitysinsinöörinä SYKEn Vesitieto-ryhmässä. Vapaa-ajallaan hän kutoo mielellään räsyt matoiksi.
Puh. 0295 251 751
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.