Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Riikka Paloniemi: Stay aware of your surroundings!

RSS
5.9.2016 Riikka Paloniemi
Riikka Paloniemi
Riikka Paloniemi

Olen usein toivonut, ettei kukaan lapsi – oma tai vieras – olisi koskaan saanut käsiinsä yhtään mobiililaitetta. Kännykän huumaamien ihmisten vierottaminen vaatii hetkittäin melkoista akrobatiaa ja heittäytymistä. Tänä kesänä kaikki oli kuitenkin toisin, kiitos PokemonGo:n.

Nykytieto lasten liikkumisesta ja luonnossa olosta kiteytyy kahteen tavoitteeseen:

  1. Lapsen on hyvä hengästyä ja liikkua ainakin pari tuntia ihan kunnolla joka päivä. Voidakseen hyvin. Oppiakseen. Pysyäkseen terveenä aikuiseksi asti.
  2. Lapsen on myös hyvä saada multaa kynsiensä alle säännöllisesti. Altistuakseen luonnolle ja erilaisille mikrobeille. Kehittääkseen itselle toimivan vastustuskyvyn. Pysyäkseen terveenä aikuiseksi asti.

ja kahteen haasteeseen:

  1. Noin puolet lapsista liikkuu liian vähän. Tytöt liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin pojat ja jopa viidennes lapsista ei liiku käytännössä ollenkaan (Halme ja Laine 2005).
  2. Lapset altistuvat mikrobeille yhä vähemmän. Kaupungissa asuvat lapset altistuvat mikrobeille maaseudulla asuvia vähemmän ja vastaavasti saavat näitä enemmän atopian ja astman kaltaisista tulehdusperäisiä sairauksia (Ruokolainen ym. 2015).

Yhä useampi lapsi asuu kaupungeissa. Lapsen itsenäisen liikkumisen piiri on rajatumpi kuin aikuisilla. Siksi lasten hyvinvointia ja terveyttä määrittää ensisijaisesti se, millaisia ovat heidän kotiensa, koulujensa ja päiväkotiensa pihat ja lähirääseiköt, -puistot ja -metsät.

Maankäytön suunnittelun professori, ympäristöpsykologi Marketta Kyttä tutkimusryhmineen puhuu ympäristön ”tarjoumista” eli toimintamahdollisuuksista (Kyttä ym. 2009). Monipuoliset tarjoumat mahdollistavat monenlaisen toiminnan: kannustavat liikkumaan, heittäytymään, nauttimaan.

Nyt kuvaan astuvat Pikachu, Gyarados, Magmar ja muut Pokemonit. Tänä kesänä nämä eri ekosysteemejä asustavat tyypit piilopaikkoineen, saleineen ja Pokestoppeineen ovat luoneet ne tarjoumat, jotka ovat liikuttaneet lapsia enemmän kuin koululiikunta tulee tekemään koko vuonna. Miten kiehtovan kannustavaa ja yhteisöllisen pelillistä - ja kuitenkin ah, niin kiinni kaupunkitilassa, alueiden historiassa, erilaisissa nähtävyyksissä ja kävellyissä kilometreissä.

Järjestämme Helsingin yliopiston kaupunkiekologian tutkimusryhmän kanssa tiedekahvilan tiistaina 6.9.2016 klo 18-19.45. Kahvilassa kansalaiset, tutkijat ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijat unelmoivat yhdessä tulevaisuuden Helsingistä, missä luonto on keskeinen keino rakentaa hyvää elämää kaupunkilaisille.

Minun unelmassani kaupunkiluonto pitää lapset terveinä tarjoamalla tilan, jossa he voivat turvallisesti ja vapaasti liikkua, yllättyä ja löytää asioita, joita heidän vanhempansa eivät ole etukäteen heille liian valmiiksi pureskellut. Siellä hoidetut ja hoitamattomat viheralueet jakaantuvat oikeudenmukaisen tasapuolisesti kaikkien ulottuville, ja kokonaisuus on valmis ottamaan lapsimaisen ennakoimattomat kulkijat vastaansa. Siinä kaupungissa on tilaa mikrobeille, pokemoneille ja uusille tulijoille.

Ja siinä kaupungissa myös aikuiset ovat onnellisia.

Riikka Paloniemi

Viitteet:

Halme, T. & Laine, K. (2005). Katsaus lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tutkimukseen. 3–18 -vuotiaiden liikunnan useus, intensiteetti, liikuntaan käytetty aika, liikuntamuodot sekä omatoimiseen ja ohjattuun liikuntaan osallistuminen. LIKES/LINET. verkkodokumentti: http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/275/LaNuMeta300106.pdf

Kyttä, M., Broberg, A. & Kahila, M. (2009). Lasten liikkumista ja terveyttä edistävä urbaani ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu, teemanumero Lapset ja kaupunki 2: 47, 6–25.

Ruokolainen, L., von Hertzen, L., Fyhrquist, N., Laatikainen, T., Lehtomaki, J., Auvinen, P., Karvonen, A. M., Hyvarinen, A., Tillmann, V., Niemela, O., Knip, M., Haahtela, T., Pekkanen, J. & Hanski, I. (2015) Green areas around homes reduce atopic sensitization in children. Allergy: European journal of allergy and clinical immunology. 70 (2): 195–202.

Olen Riikka Paloniemi, ympäristöpolitiikan dosentti ja ryhmäpäällikkö SYKEssä. Töissä tutkin viherrakenteen hallintaa, mutta vapaa-ajalla vaikutun hallitsemattomasta.
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (1 kommenttia)
Lea Kauppi
7.9.2016
klo 17.03
Hieno ja tärkeä blogikirjoitus!