Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Tanja Myllyviita ja Juha Grönroos: Ruuan tuottajat suhtautuvat myönteisesti kierrätyslannoitteiden käyttöön – käytön edistämiseen tarvitaan tukea

RSS
21.1.2019 Tanja Myllyviita ja Juha Grönroos
Myllyviita_Grönroos
 

Suomessa on tavoitteena lisätä ravinnerikkaiden biomassojen hyödyntämistä. Esimerkiksi kotieläinten lannasta ja elintarviketuotannon ja metsäteollisuuden sivuvirroista voidaan prosessoida kierrätyslannoitteita. Kierrätyslannoitteita voitaisiin käyttää nykyistä enemmän ruuan tuotannossa. Tällöin on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon ruuan tuottajien näkemykset.

SYKE teki ruuan tuottajille kyselyn siitä, miten he suhtautuvat kierrätyslannoitteisiin. Kyselyyn vastasi noin 650 tuottajaa. He suhtautuvat kierrätyslannoitteiden käyttöön myönteisesti ja olisivat halukkaita lisäämään niiden käyttöä. Lähes kolmannes vastaajista olisi valmis käyttämään koko peltoalallaan pelkästään kierrätyslannoitteita. Erityisen kiinnostuneita ovat luomutuottajat.

Kierrätyslannoitteiden käyttöä edistää vastausten mukaan etenkin se, että ne ovat halvempia kuin keinolannoitteet. Kierrätyslannoitteiden uskotaan parantavan maan laatua ja rakennetta sekä maan kasvukuntoa ja sadontuottokykyä keinolannoitteita paremmin. Vastaajat toivovat kuitenkin kierrätyslannoitteista lisää sekä tutkimus- että ja kokemusperäistä tietoa.

Graafi_Myllyviita_Grönroos
 

Kolmasosalla vastaajista oli entuudestaan kokemuksia kierrätyslannoitteiden käytöstä. Puolet käyttäjäkokemuksista perustui lannan käyttöön. Kierrätyslannoitteita käyttäneiden vastaajien kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Enemmistö vastaajista kertoi kierrätyslannoitteiden hankinnan, varastoinnin ja levityksen sujuneen ongelmitta tai vähäisin ongelmin. Haasteita ovat aiheuttaneet erityisesti hajuhaitat lannoitteiden levitysvaiheessa.

Ruuan tuottajat vierastavat puhdistamo- ja ihmisperäisten raaka-aineiden käyttöä kierrätyslannoitteiden raaka-aineina ja arvelevat myös asiakkaidensa suhtautumisen niihin olevan kielteistä. Erityisen huolissaan vastaajat ovat lääkejäämistä ja hormoneista.

Neuvonta ja rahallinen tuki varmistettava

Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että kierrätyslannoitteiden käyttöä tulisi tukea. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että käyttöopastus olisi soveltuva tukimuoto, mutta lähes puolet vastaajista kaipaa myös rahallista tukea.

Lannan ja muiden kierrätyslannoitteiden käyttöä edistetään nykyisin muun muassa maaseudun kehittämisohjelman ympäristökorvausjärjestelmän lohkokohtaisilla toimenpiteillä Lietelannan sijoittaminen peltoon  ja Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen .Näiden toimenpiteiden pinta-alatavoitteet ylittyivät kuitenkin jo kolme vuotta sitten ja toimeenpanoa on siksi jouduttu rajaamaan. Molempia tukimuotoja tulee kehittää.

Neuvonnan ja rahallisen tuen jatkuminen seuraavalla, vuoden 2021 alussa alkavalla, ohjelmakaudella on varmistettava. Suomeen tarvitaan ravinnekierrätyksen edistämisestä vastaava organisaatio, jonka toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi neuvonta ja ohjaus sekä toimiminen linkkinä kierrätys lannoitteiden kysynnän ja tarjonnan välillä. Tätä nykyä toimijoita on lukuisia, eikä oikein ole selvää, miten ja kenen ohjauksessa ravinnekierrätystä edistetään.

Tanja Myllyviita on SYKEn erikoistutkija, joka koordinoi Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle (BioRaEE) –hanketta. Sen tavoitteena on kehittää yhdessä viljelijöiden kanssa turvallisia ja tehokkaita kierrätyslannoitteita.
puh. +358 295 251 872, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Juha Grönroos on SYKEn erikoistutkija, joka tutkii maatalouden ympäristövaikutuksia. Siviilissä hän viljelee kotitilaansa luonnonmukaisesti ja kiipeilee puissa arboristiopintojen siivittämänä.
puh. +358 295 251 128, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lisätietoa:

BioRaEE-hankkeen nettisivut

Mädätysjäännöksen lannoitemarkkinoilla on pullonkauloja

Myllyviita, T., Rintamäki, H. 2018. Ruuantuottajien näkemyksiä ja kokemuksia kierrätyslannoitteiden käytöstä ja kehitystarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 31/2018.

Seppänen, A. Laakso, J. & Luostarinen, S. 2018. Sivuvirrasta väkilannoitteen korvaajaksi: Mädätysjäännöksen jalostusteknologioiden nykytila, tarpeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Suomessa. Luonnonvarakeskus. Helsinki.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.