Tiedote 14.6.2012 klo 12.00
|
|
|
|
Kuva: Raili Malinen
|
Ilmastonmuutos tulee merkittävästi muuttamaan jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua. Talvella vedenkorkeudet ja virtaamat kasvavat selvästi etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa, koska entistä suurempi osa sateesta tulee vetenä ja lunta sulaa talvella. Keväällä lumen sulamistulvat pienenevät lauhempien talvien johdosta Etelä- ja Keski-Suomessa. Kesällä vedenkorkeudet alenevat useissa järvissä aikaisen kevään ja kasvavan veden haihtumisen vaikutuksesta. Loppukesän kuivuus ja alhaiset vedenpinnat tulevat olemaan joillain järvillä entistä suurempi ongelma.
Tämä ilmenee Suomen ympäristökeskuksen raportista Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen, jonka on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.
"Vaikka lumen vähetessä tulvat pienenevät osassa Suomea, niin erityisesti suurten vesistöjen keskusjärvissä kuten Saimaassa ja Päijänteessä ja laskujoissa kuten Vuoksessa, Kymijoessa ja Kokemäenjoessa sadannan keskimääräinen lisääntyminen koko vuoden aikana kasvattaa tulvia useimmissa ilmastoskenaarioissa. Eri ilmastoskenaariot poikkeavat merkittävästi toisistaan, mutta muutoksen suunta on kaikissa samankaltainen", johtava hydrologi Bertel Vehviläinen sanoo.
Nykyisiä järvien säännöstelylupia on sopeutettava ilmastonmuutokseen
Nykyiset säännöstelyluvat tulevat monissa järvissä olemaan epätarkoituksenmukaisia ilmaston muuttuessa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatiikin monien järvien säännöstelylupien tai -käytäntöjen muuttamista, jotta säännöstely huomioisi entistä lauhemman talven, aikaisemman kevään ja pidemmän kesän vaikutukset. "Jos säännöstelylupia ja -käytäntöjä muutetaan, tulisi uusien olla joustavia, jotta ne toimisivat hyvin erilaisissa olosuhteissa", hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta painottaa.
Vaikutusarviot osoittivat, että valtaosassa vesistöjä säännöstelyä muuttamalla riski ilmastonmuutoksen negatiivisiin vaikutuksiin vähenee ja positiivisiin vaikutuksiin kasvaa verrattuna nykyisen kaltaiseen säännöstelyyn. Positiivisiin vaikutuksiin kuului mm. vesivoiman lisääntyminen ja osalla säännösteltyjä järviä talvivedenkorkeuksien nousu, jolla saattaa olla myönteisiä vaikutuksia rantavyöhykkeen, pohjaeläimistön ja syyskutuisten kalojen kannalta.
Vesistöjen säännöstelyn kehittäminen on yksi keino sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Muita sopeutumiskeinoja ovat mm. maankäytön ohjaus, tulvapenkereet, tilapäiset suojarakenteet, tulvavakuutus, säännöstelyn aloittaminen, pohjapatojen rakentaminen ja vesihuollon varmistaminen.
Lisätietoja
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus
puh. 0400 148 545
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus
puh. 040 561 5533
Tiedottaja Ulla Sonck, Suomen ympäristökeskuksen viestintä
puh. 040 740 2186
sähköpostit: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi