Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Suuret järvet kunnossa, rannikkovesien tila kehno

Tiedote 2.10.2013 klo 10.48

Pintavesien ekologinen tila 2013.jpg Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Uusi arvio Suomen vesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 85 prosenttia ja jokivesistämme 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tätä heikommassa kunnossa on kolme neljäsosaa rannikkovesien pinta-alasta. Suurin ongelma on rehevöityminen.

Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Suomen vedet ovat ekologiselta tilaltaan1) pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä.

Rannikolla yksikään vesialue ei ole tilaltaan erinomainen. Erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden tila on huolestuttava. Suomenlahden itäisimmän osan tila on kuitenkin kohentunut vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Perämeren pohjoisosissa ja Pohjanlahden jokisuissa rannikkovesien tila on paikoin heikentynyt.

”Suomen vesiensuojelutoimet ovat olleet kunnianhimoisia, mutta eivät riittäviä vesiekosysteemien kannalta. Kuormituksen vähennyttyäkin vesien tilan paranemista joudutaan usein odottamaan pitkään”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.

Tiedot vesien tilasta on koottu 13:ssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Kalojen osalta arvioinnista vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Arvio perustuu vuosien 2006-2012 tietoihin, edellinen on vuodelta 2008.

Tieto tilasta auttaa suojelutoimissa

Koko EU:n alueella tavoitteena on pintavesien2) hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää aikaa. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat vesiensuojelutoimia. Se tulee osaksi vesienhoitosuunnitelmia, jotka laaditaan kuuden vuoden välein. Valtioneuvosto tekee päätökset seuraavista vesienhoitosuunnitelmista vuonna 2015.

”Ensisijainen vastuu vesiensuojelutoimista on niillä, joiden toimet heikentävät vesien tilaa”, Niinistö sanoo.

Suomessa yli puolet vesiä rehevöittävästä ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta. Typen suhteen yhdyskunnat ovat yhä merkittäviä kuormittajia. Fosforikuormitusta tulee merkittävästi haja-asutuksesta.

Itämeren suojelukomission ministerikokouksessa huomenna 3.10. hyväksytään Itämeren valtioiden maakohtaiset ravinnekuormituksen vähennystavoitteet. Niinistön mukaan tavoitteisiin pääsemiseksi on uudistettava erityisesti maatalouden ympäristötukea.  

”Ympäristötukea tulee uudistaa siten, että se edistää vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua nykyistä paremmin. Ympäristötuen toimia tulee kohdentaa alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti vesistöjensuojelun kannalta herkimmille alueille”, Niinistö sanoo.

Jokivesien tilaa huonontaa lisäksi vesirakentaminen. Lähes kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on rakennettu ja alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon.

”Vaelluskalakannat on mahdollista palauttaa useisiin jokiin rakentamalla kalateitä ja kunnostamalla koskia. Valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna periaatepäätöksen kansalliseksi kalatiestrategiaksi. Ensi vaiheen tavoite on palauttaa kalojen kulkureitit 55 padon ohi 20 vesireitillä”, Niinistö kertoo.

Vastaava tila-arvio tehdään kaikissa EU-maissa. Työ on ollut Suomessa haastavaa vesien suuren määrän vuoksi, eikä kaikkia vesiä ole pystytty luokittelemaan. Rannikkovedet on arvioitu kokonaan. Järvialasta on luokiteltu 87 prosenttia. Luokitteluperusteet ovat myös tarkentuneet edelliseen arvioon verrattuna.

Kemiallista tilaa koskeva luokitus julkaistaan loppuvuodesta 2013. Pohjavesien tilaluokitus julkaistiin kesällä.

Kansalaiset voivat tutustua vesien tilaan tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen uuden karttapalvelun välityksellä.

Tarkempaa tietoa vesien alueellisesta tilasta saa myös ELY-keskuksista.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Saara Bäck, ympäristöministeriö, puh. 0400 285 410, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ympäristöneuvos Hannele Nyroos, ympäristöministeriö, puh. 050 572 6358, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesien tilan luokittelu (joet ja järvet):
Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 827, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesien tilan luokittelu (rannikkovedet):
Erikoistutkija Pirkko Kauppila, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0400 148 530

Kalat:
Jukka Ruuhijärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, etunimi.sukunimi@rktl.fi, puh. 0400 219613
- - -
1) Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologista laatua. Vesimuodostuman planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan oloihin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta eliöstössä. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen tila. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon veden kemialliset (kokonaisravinteet, pH, näkösyvyys) ja hydromorfologiset (mm. vaellusesteet, säännöstely) laatutekijät.

2) Pintavedet: pintavesien erillinen ja merkittävä osa, kuten järvi, tekoallas, puro, joki tai kanava, puron, joen tai kanavan osa tai rannikkoveden osa.


Kohderyhmä: