Tiedote 17.4.2013 klo 12.00
Valtakunnallisella jätevesiviikolla 15.-21.4.2013 muistutetaan, että kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät tulee saattaa ajantasaisiksi 15.3.2016 mennessä. Vesienkäsittelyn hyödyt näkyvät lähellä ja arjessa, kun oma ja naapurin kaivo, sekä uimavedet pysyvät kunnossa. Asianmukaisesti toimiva jätevesijärjestelmä nostaa myös kiinteistön arvoa. Rohkaiseva tieto remonttiin ryhtyvälle on, että hyviä käsittelyvaihtoehtoja on useita.Lähtökohta jätevesijärjestelmän uudistuksessa on puolueettoman ja pätevän suunnittelijan palkkaaminen. Ammattitaitoinen suunnittelija selvittää muun muassa kuntakohtaiset vaatimukset ja erilaiset tekniset ratkaisut. Paras ja kiinteistölle sopivin vaihtoehto valitaan yhdessä asukkaan kanssa.
Käsittelymenetelmiä on useita
Hajajätevesiasetus mainitsee mahdollisina käsittelymenetelminä maaperäkäsittelyn, pienpuhdistamot sekä umpisäiliön, jolloin jätevesi viedään muualle käsiteltäväksi. Maaperäkäsittely eli maahanimeytys tai maasuodatus ovat toimivia ratkaisuja oikein suunniteltuna ja toteutettuna. Myös pienpuhdistamoiden toimivuudesta on hyviä kokemuksia ja tutkimustuloksia. Ammattitaitoinen suunnittelija selvittää myös mahdollisuuden vesijakeiden erotteluun, eli käymäläveden erotukseen muusta jätevedestä, tai kokonaan vedettömän käymälän käytön. Tietoa puhdistusmenetelmistä löytyy muun muassa SYKEn puhdistamosivustolta (www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto).
Toisaalta on hyvä huomioida, että jokaista järjestelmää on mahdollista käyttää väärin. Jätevesien puhdistus on biologinen prosessi, jota muun muassa viemäriin huuhdeltavat kemikaalijätteet saattavat häiritä. Myöskään jätemaalit tai vanhentuneet lääkkeet eivät kuulu viemäriin, vaan ne tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteisiin. Huolimattoman käytön lisäksi myös suunnittelun ja rakentamisen virheet sekä huollon laiminlyönti ovat syitä jätevedenkäsittelyn toimimattomuudelle.
Saostuskaivokäsittelyä pitää täydentää
Suurin uudistustarve on omakotitaloilla, joilla ainoana käsittelymenetelmänä on vanhat saostussäiliöt. Jäteveden kiinteä aines jää saostussäiliöön, mutta suurin osa vesien lika-aineista kulkeutuu saostuskaivokäsittelyn jälkeen ympäristöön, pahimmillaan pohjaveteen tai talousvesikaivoon. Saostuskaivokäsittelyä on tehostettava ja täydennettävä kiinteistölle sopivalla jätevettä puhdistavalla käsittelyllä.
Suurin osa vaatimattomasti varustelluista vapaa-ajan asunnoista täyttää asetuksen vaatimukset sellaisenaan. Mikäli mökillä on kantovesi ja kuivakäymälä, jätevedet voidaan yleensä johtaa käsittelemättä maahan. Vähäistäkään määrää jätevettä ei kuitenkaan saa päästää suoraan vesistöön.
Lisätietoja:
Suunnitteluinsinööri Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus,
p. 0400 148 575, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tiedottaja Marja-Sisko Vuorinen, Suomen ympäristökeskus,
p. 040 159 8852, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi