Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Väitös ultravioletti-A-säteilyn vaikutuksesta Itämeren merijään eliöihin

Tiedote 15.6.2011 klo 12.00

Jonna Piiparinen.
Kuva: SYKE.

Valon ultravioletti-A eli UVA-säteily vaikuttaa haitallisesti Itämeren merijään eliöstöön, toteaa Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen mallit- ja innovaatiot –yksikön tutkija Jonna Piiparinen perjantaina 17.6. tarkastettavassa väitöksessään. Piiparisen mukaan Itämeren merijään eliöyhteisön rakenne ja toiminta saattaa muuttua ilmaston lämpenemisen aiheuttaman merijään ja lumipeitteen ohenemisen seurauksena.

Piiparisen väitöskirjassa tutkittiin Itämeren jään ekologiaa kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa kuvattiin Perämeren merijään ekologiaa jokisuun läheisestä kiintojäästä ajojäähän ja toisessa osassa selvitettiin Itämeren merijään bakteerien ja levien herkkyyttä auringon UVA-säteilylle suhteessa altistuksen ajankohtaan ja kestoon.

Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että merijään päällekkäin ajautuminen ja kohvajään muodostus Perämeren jääpeitteessä vaikuttaa merkittävästi jään kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin. Jään ajautuessa päällekkäin eliöiden vertikaalinen jakautuma muuttuu oleellisesti ja kohvajään muodostuminen laajentaa merieliöiden elinympäristöä, mikä erityisesti vähäsuolaisella Perämerellä on tärkeää.

Tutkimuksesta selvisi myös se, että Itämeren merijään eliöt osoittivat selvää herkkyyttä luontaisille UVA-säteilyn tasoille ja vaikutuksen suuruus riippui jään aikaisemmasta altistumisesta valolle ja UVA-altistuksen säteilyn voimakkuudesta. Viherlevien ja pennaattisten piilevien lisääntyminen jään pintakerroksissa, kun UVA oli suodatettu pois, viittaa siihen, että UVA saattaa osin säädellä näiden levien esiintymistä ja vertikaalista jakautumaa merijäässä.

UVA-säteilyn vaikutukset bakteerituotantoon olivat läheisessä yhteydessä levien vasteisiin, mutta joissain tapauksissa UVA saattoi jopa lisätä bakteerituotantoa. Bakteeriluokista dominoivin, flavobakteerit, osoittivat vastustuskykyä UVA-säteilylle, kun taas kaikki pintajäästä löydetyt alfa-, beta- ja gammaproteobakteerit reagoivat negatiivisesti UVA-altistukseen.

Tutkimuskohteena ollut yksivuotinen merijää on yksi Itämeren ominaispiirteistä ja jään rakenteen samankaltaisuus napa-alueiden merijään kanssa suolaliuostaskuineen ja -kanavineen mahdollistaa aktiivisen ravintoverkon muodostumisen myös Itämeren jäässä. Meriveden suolaisuus vaikuttaa suoraan syntyvien suolaliuostaskujen tilavuuteen, joten Itämerellä niiden koko pienenee kohti Perämerta. Ajo- ja kiintojää voivat kuitenkin erota tässä suhteessa toisistaan, sillä ajojää on saattanut muodostua etelämpänä.

Väitöstilaisuus on perjantaina 17.6. klo 12 käyttäytymistieteellisen tiedekunnan salissa 2 (K170), (Siltavuorenpenger 1 B, Helsinki).

Lisätietoja

Tutkija Jonna Piiparinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 182 3257, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: