Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Tutkijat arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutusten kuvaamiseen luotua menetelmää

Uutinen 26.11.2020 klo 13.49
© Trevin Rudy / Unsplash

Kansainvälinen tutkijaryhmä on arvioinut globaaleja sosioekonomisia ja ilmastoskenaarioita yhdistelevän teoreettisen SSP-RCP-viitekehyksen onnistumista tehtävässään. Arvioinnin tulokset on juuri julkaistu Nature Climate Change -tutkimusjulkaisussa. Tutkimusprofessori Timothy Carter Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisesta ohjelmasta osallistui artikkelin kirjoittamiseen.

Menetelmä auttaa tulevaisuuden hahmottelussa

Ilmastonmuutoksen tutkijoiden on tärkeää visualisoida erilaisia mahdollisia skenaarioita, jotka voivat toteutua tulevien vuosikymmenten aikana. Tätä tarkoitusta varten kansainvälinen ilmastonmuutostutkijoiden ryhmä kehitti SSP-RCP-viitekehyksen kymmenen vuotta sitten. Viitekehys suunniteltiin käytettäväksi ilmastonmuutoksen eri puolien tutkimuksessa sekä tarjoamaan mahdollisuuden luoda yhtenäinen perusta päätöksenteolle.

 

Mikä on SSP-RCP-viitekehys?

SSP:t (Shared Socioeconomic Pathways) ovat joukko vaihtoehtoisia kuvauksia sosioekonomisista kehityspoluista muun muassa väestön, tulojen, teknologian ja kaupungistumisen osalta. Vuoteen 2100 ulottuvia SSP-skenaariota on viisi. Ne ovat tärkeitä niin ilmastoon vaikuttavien kasvihuonekaasupäästöjen ja maankäytön muutosten ajureina, kuin myös indikaattoreina sille, kuinka hyvin valmistautunut tai haavoittuva yhteiskunta tulee olemaan muuttuvassa ilmastossa.

RCP:t (Representative Concentration Pathways) ovat vaihtoehtoisia kehityskulkuja ilmakehän kasvihuonekaasujen ja aerosolien pitoisuuksista, jotka vaikuttavat maan säteilytasapainoon ja siten ilmastoon. Olemassa olevia RCP:tä on tällä hetkellä neljä, tosin kolme uutta on lisätty äskettäin. RCP-pohjaiset ilmastoennusteet kuvaavat, kuinka säämuuttujien, kuten lämpötilan ja sademäärän, odotetaan muuttuvan tulevaisuudessa eri RCP-skenaarion yhteydessä.

SSP:t ja RCP:t voidaan järjestää matriisiin (viitekehys). Varsinainen skenaario muodostetaan yhdistämällä SSP ja RCP. Valitsemalla useita yhdistelmiä on mahdollista kattaa laajalti mahdollisia tulevaisuuden sosioekonomisia ja ilmastollisia olosuhteita.
 

 

RCP-skenaarioihin pohjautuvat ilmastomuutosennusteet on otettu laajalti käyttöön tiedeyhteisössä, mutta vaihtoehtoisia sosioekonomisia kehityskulkuja kuvaavien SSP-skenaarioiden käytöstä taas on ollut saatavilla vähemmän tietoa. Tästä syystä artikkelin kirjoittajat suorittivat kirjallisuuskatsauksen, jossa tunnistettiin lähes 1400 tieteellistä artikkelia, joissa SSP-skenaarioita oli käytetty. Yli puolet artikkeleista käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai siihen sopeutumista ja vajaa kolmannes ilmastonmuutoksen hillintää, joiden lisäksi niitä sovellettiin myös muissa hybridi- tai metodologisissa tutkimuksissa (ks graafi).
 

Ketkä käyttävät SSP-skenaarioita? Suorakulmioiden koot ovat suhteessa tutkimusten määrään jokaisessa kategoriassa – yhteensä 1390 (vuosilta 2012–2019). Tutkimusten luokittelu: vaikutukset ja sopeutuminen (tummansininen), hillintä (vaaleansininen), hybridi (siniharmaa), skenaariomenetelmät (harmaa), alueet ja sektorit (ruskea). © O’Neill ym., 2020


”SSP-RCP-viitekehystä käyttäneiden tutkimusten ja niitä koskevien artikkeleiden määrän nopea kasvu sekä viitekehyksen käyttö IPCC:n viimeaikaisissa ja tulevissa raporteissa on selkeä osoitus sen hyödyllisyydestä tutkimusyhteisöjen skenaariotyössä”, toteaa Carter.

”Skenaarioiden viitekehystä käytetään jo laajasti Suomessa, erityisesti tulevan ilmaston ennustamiseksi RCP-skenaarioiden pohjalta”, Carter lisää. ”Haasteena on kuitenkin edelleen tulkita globaaleja SSP-skenaariota sekä kansallisella että alueellisella tasolla, ja lisäksi eri sektoreilla. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä keskeisten asiantuntijoiden kanssa. SYKEssä tämä kehitystyö on jo aloitettu suomalaisten SSP-skenaarioiden osalta maatalous- ja elintarvikesektorille sekä sosiaali- ja terveysalalle. Koronavirus on myös osaltaan vaikuttanut maailman tulevaisuutta koskeviin ennusteisiin.”

Tarve skenaarioille on pysyvä

Artikkelissa luetellaan seitsemän aluetta, joihin toivotaan parannuksia tulevina vuosina:

  • Parannetaan yhteiskunta- ja ilmasto-olosuhteiden integrointia
  • Parannetaan sovellettavuutta alueellisille ja paikallisille tasolla
  • Parannetaan relevanssia ilmastontutkimusyhteisön ulkopuolella
  • Laajemman referenssiskenaarioiden valikoiman tuottaminen, joissa huomioidaan vaikutukset ja päätöksenteko
  • Keskeisten näkökulmien ja epävarmuuksien huomioiminen
  • Skenaarioiden ajan tasalla pitäminen
  • Ilmastonmuutosskenaarioiden käyttökohteiden relevanssin parantaminen käyttäjille

Näistä edistysaskeleista huolimatta Carter ajattelee, että skenaarioiden tarve on todennäköisesti ikuinen: ”Kuten Tuu-tikki sanoo Taikatalvi-kirjassa: "Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi."

Lisätietoa

  • Tutkimusprofessori Timothy Carter, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 095 251 094, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä


Kohderyhmä: