Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Lääkeaineiden ympäristöriskien vähentämiseen tarvitaan monia keinoja

Lääkeaineiden pitoisuuksia Itämeren alueella tutkittiin Suomessa Vantaanjoen vesistöstä. SYKEn tutkijat Katri Siimes ja Ville Junttila ottivat viime marraskuussa näytteitä Vantaanjoella. © Lauri Äystö

Vantaanjoen vesistössä jätevedenpuhdistamojen alapuolelta otetuissa näytteissä monien lääkeaineiden pitoisuus ylitti haitattomana pidetyn tason. Laaja Itämeren kattava tutkimus osoitti, että lääkeainepäästöjen ja niiden aiheuttamien riskien vähentämiseen tarvitaan monenlaisia keinoja.

Lääkeainejäämien suurin päästölähde on lääkkeiden käyttö. Suomessa käytetään runsaasti esimerkiksi särkylääkkeitä, kuten parasetamolia ja ibuprofeenia, sekä diabetes- ja verenpainelääkkeitä.

Lääkeaineiden pitoisuuksia Itämeren alueella tutkittiin vuosina 2017–20 CWPharma-hankkeessa. Hanketta rahoitti EU:n Interreg-ohjelma. Suomessa tutkittavana oli Vantaanjoen vesistö. Lääkepitoisuuksien lisäksi tarkasteltiin lääkeaineiden päästölähteitä, ympäristöriskejä sekä päästöjen vähennyskeinoja ja niiden tehokkuutta.

Lääkeaineet kulkeutuvat jätevesien mukana

Käytettyjen lääkkeiden jäämät päätyvät jätevedenpuhdistamoille. Tämä näkyy myös Vantaanjoen vesistössä: Jätevedenpuhdistamojen alapuolelta otetuissa näytteissä monien lääkeaineiden, kuten särkylääke diklofenaakin ja antibiootti klaritromysiinin, pitoisuus ylitti haitattomana pidetyn tason.

Tehokkaimpia keinoja vähentää diklofenaakin ja klaritromysiinin päästöjä on lisätä jäteveden käsittelyprosessiin esimerkiksi otsonointi. Näin tehdään jo osassa Ruotsin puhdistamoita. Suomessakin uudet puhdistamot on rakennettu niin, että otsonoinnin tai muun käsittelyn lisääminen puhdistusprosessiin on mahdollista. Lisäpuhdistus pienentää, paitsi lääkeaineiden, myös muiden haitallisten aineiden päästöjä.

Tavanomainenkin jäteveden puhdistus vähentää monien lääkeaineiden päästöjä. Se tepsii esimerkiksi käytetyimpiin särkylääkkeisiin. Siksi kattavaan ja hyväkuntoiseen viemäriverkostoon kannattaa sijoittaa myös ympäristön lääkeainekuorman kannalta.

Lääkepäästöjä voidaan vähentää

Lääkeainepäästöjä hallitaan Suomessa muun muassa lääkkeiden järkevällä käytöllä ja lääkejätteen erilliskeräyksellä. Tehokkaan erilliskeräyksen ansiosta lääkkeet eivät päädy ympäristöön. Parantamisen varaa kuitenkin on: Joka kymmenes suomalainen ei tuo lääkejätettään apteekin erilliskeräyspisteeseen.

Lääkkeiden ympäristöpäästöjä voidaan vähentää vähentämällä lääkkeiden käyttöä. Esimerkiksi kipugeeleissä käytetyn lääkeaine diklofenaakin päästöjä voisi vähentää valitsemalla lääkkeetön hoitokeino tai ympäristölle vähemmän haitallinen lääke aina, kun se on mahdollista.

Lääkärit voivat huomioida lääkkeiden ympäristövaikutuksia lähitulevaisuudessa Lääketietokeskus Oy:n tietokantojen avulla.

Kirjoittaja

Johtava tutkija Noora Perkola, Suomen ympäristökeskus SYKE, noora.perkola@syke.fi

Linkkejä

CWPharma, Interreg BSR EU -logot
 
Julkaistu 16.3.2021 klo 14.59, päivitetty 17.3.2021 klo 11.12

Kohderyhmä: