Kipsin ja kuidun pitkäaikaisvaikutukset selvityksessä

Uutinen 23.2.2022 klo 9.10
Kipsin levitystä pellolle.
Kipsin levitystä pellolle. © Kuva: Pasi Valkama 

Pelloille levitettävien maanparannusaineiden avulla voidaan vähentää maa-aineksen ja siihen sitoutuneen fosforin huuhtoutumista jopa 30-50 %. Uudellamaalla selvitetään parhaillaan maanparannuskuidun ja kipsin vaikutusaikaa valuma-aluekokeissa. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys toteuttaa seurantaa ja hanketta rahoittavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

Maanparannuskuitu ja kipsi apuna eroosion estämisessä

Suomen sellu- ja paperiteollisuudessa syntyy vuosittain 420 000 kuiva-ainetonnia orgaanisia sivutuotteita, joita voidaan hyödyntää peltoviljelyssä. Kuidun hyödyt maaperälle tulevat orgaanisen aineksen lisäyksen kautta. Nopeasti hajoava aines on ruokaa lieroille ja mikrobeille, jotka kuituja hajottaessaan erittävät liima-aineita sitoen maapartikkeleita yhteen ja muodostaen kestäviä muruja.

Myös lannoiteteollisuuden sivuvirtana muodostuvaa kalsiumsulfaattia eli kipsiä voidaan hyödyntää pelloilla vesiensuojelussa. Kipsin kalsium ja sulfaatti nostavat maan ionivahvuutta, jolloin maahiukkaset muodostavat suurempia partikkeleita, jotka eivät niin helposti kulkeudu sadevesien mukana vesistöihin. Ionivahvuuden kasvu myös työntää fosforia maahiukkasten pinnoille, jolloin se ei huuhtoudu maasta niin helposti.

Maanparannuskuitua kasattuna pellolle.
Maanparannuskuitua kasattuna pellolle. © Kuva: Paula Luodeslampi

Kuitu vähensi eroosiota ja fosforikuormitusta

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Kipsi ja ravinnekuitu maatalouden vesiensuojelukeinoina -hankkeessa seurataan kuidun ja kipsin vaikutuksia peltojen valumavesiin. Kuitu vähensi kiintoaineen ja fosforin pitoisuutta valumavesissä eniten suurimpien valuntapiikkien aikana. Syksyllä 2021 pellot jätettiin muokkaamatta, jolloin erot kuitulohkojen ja kuiduttomien välillä pienenivät olennaisesti (kuva 1). Tästä voidaan päätellä, että kuitu vähentää eroosiota tehokkaimmin silloin, kun pellot ovat muokattuina. Toisaalta on myös mahdollista, että kuidun eroosiota vähentävä vaikutus voi laskea kolme vuotta levityksen jälkeen. Luonnonvarakeskuksen kokeissa vaikutus kesti 4-5 vuotta.

Automaattisen anturiseurannan perusteella pellolle vuonna 2018 levitetty kalkkistabiloitu ravinnekuitu vähensi salaojaveden kiintoaines- ja kokonaisfosforipitoisuutta (kuva 1) sekä -kuormitusta keskimäärin 30 % kolmen vuoden aikana.
Kuva1: Automaattisen anturiseurannan perusteella pellolle vuonna 2018 levitetty kalkkistabiloitu ravinnekuitu vähensi salaojaveden kiintoaines- ja kokonaisfosforipitoisuutta (kuva 1) sekä -kuormitusta keskimäärin 30 % kolmen vuoden aikana. © Kuva: Paula Luodeslampi

Suuri sadanta voi lyhentää kipsin vaikutusaikaa

Toisessa valuma-aluekokeessa Lepsämänjoen veden laatua seurataan anturipisteellä, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 23 km2. Valuma-alueella on kipsattuja peltoja 330 ha, mikä huomioitiin tulosten tarkastelussa. Tarkastelu keskitettiin kasvukauden ulkopuoliseen aikaan, lokakuusta huhtikuuhun, sillä kuormitus on tällöin suurinta.

Syksyllä 2018 pelloille levitetty kipsi vähensi maa-ainekseen sitoutuneen fosforin pitoisuutta (kuva 2) ja kuormitusta ensimmäisenä vuonna noin puoleen kipsin levitystä edeltäneeseen aikaan (2014-2018) verrattuna. Leutona kevättalvena 2020 tulleet kovat sateet huuhtoivat todennäköisesti kipsiä pois pelloilta, jolloin sen vaikutus alkoi hitaasti vähentyä. Kolme vuotta kipsin levityksen jälkeen kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuorma kipsatuilta pelloilta oli 29 % pienempi kipsin levitystä edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Pelloille levitetty kipsi vähensi maa-ainekseen sitoutuneen fosforin pitoisuutta ja kuormitusta pellolta.
Kuva2: Pelloille levitetty kipsi vähensi maa-ainekseen sitoutuneen fosforin pitoisuutta ja kuormitusta pellolta. © Kuva: Paula Luodeslampi 

Jokitasolla kipsin vaikutusta ei pystynyt kunnolla erottamaan (kuva 3), sillä anturipisteelle tulee valumavesiä laajalta alueelta, myös metsistä ja muilta peltoalueilta. Seurantaa jatketaan vuoden 2022 loppuun saakka. Aiemmissa tutkimuksissa kipsin vaikutusaika on ollut keskimäärin viisi vuotta. Maanparannusaineet ovat hyvä lisä vesiensuojelun keinovalikoimaan ja niistä hyötyvät sekä viljelijät että ympäristö. Niiden avulla ei kuitenkaan voida vähentää hajakuormitusta pysyvästi, vaan muutoksen tulee ulottua laajemmin peltomaan rakenteen, kasvukunnon sekä peltojen vesienhallinnan parantamiseen. 

Jokitasolla kipsin vaikutusta ei pystynyt kunnolla erottamaan, sillä anturipisteelle tulee valumavesiä laajalta alueelta.
Kuva3: Jokitasolla kipsin vaikutusta ei pystynyt kunnolla erottamaan, sillä anturipisteelle tulee valumavesiä laajalta alueelta. © Kuva:Paula Luodeslampi

 

Teksti ja lisätietoja:

Paula Luodeslampi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi(at)vantaanjoki.fi

Lue lisää: Kipsi ja ravinnekuitu maatalouden vesiensuojelukeinoina – KK2-hanke.

 


 

Kohderyhmä: