Vesitilanne elokuun lopussa 2013: Lapissa järvien pinnat matalalla, muualla sateet nostivat vedenpinnat lähelle keskitasoa

Tiedote 3.9.2013 klo 13.18

Yläneenjoki, Marjo Tarvainen

Yläneenjoki, Vanhakartano © Marjo Tarvainen

Elokuun alkupuolen sateet kasvattivat hetkellisesti virtaamia ja nostivat vedenkorkeuksia maan etelä- ja keskiosissa sekä pysäyttivät pohjaveden pinnan laskun lähes koko maassa. Eräissä etelän pienissä joissa vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat rankkasateiden seurauksena lähes kevättulvalukemiin, mutta loppukuu oli etelässäkin kuiva ja virtaamat myös laskivat nopeasti.

”Lapissa elokuu oli hyvin kuiva ja sademäärä jäi laajoilla alueilla vain puoleen keskimääräisestä. Kuivan kauden jälkeen vedenpinnat ovat monissa Lapin järvissä selvästi tavallista alempana”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom.

Suurten järvien vedenkorkeudet laskussa, Pohjois-Lapissa vedet tavallista alempana

Järvi-Suomen suurten järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja loppukesälle tyypilliseen tapaan laskussa. Ennusteen mukaan Päijänteen ja Saimaan vedenkorkeudet laskevat syyskuun aikana 5–20 cm.

Muusta Suomesta poiketen Pohjois-Lapissa kesän sademäärät ovat jääneet tavallista vähäisemmiksi. Esimerkiksi Inarijärven pinta on nyt noin 30 cm keskimääräistä alempana tavallista pienemmistä juoksutuksista huolimatta. ”Vedenkorkeuden kehitys syyskuun aikana riippuu lähiviikkojen sademääristä. Sateista riippuen Inarijärven vedenkorkeuden ennustetaan olevan syyskuun lopulla 25–40 cm tavallista alempana”, toteaa hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta.

Maaperä on elokuun lopun vähäsateisen jakson jälkeen suurimmassa osassa Suomea kuivaa ja jokien virtaamat koko Suomessa ovat laskeneet pieniksi. Koska seuraavalle viikolle ei ole ennustettu kuin vähäisiä sateita, pysyvät virtaamat syyskuun alussa edelleen pieninä.

Vesitilanne elokuussa 2013

Sadanta

Elokuussa satoi vaihtelevasti. Kuun alkupuoliskolla satoi paikoitellen hyvinkin paljon, kun taas kuukauden viimeinen kolmannes oli suuressa osassa maata lähes sateeton. Lapissa sadetta kertyi elokuun aikana vain 30−50 mm eli selvästi keskimääräistä vähemmän. Osissa Itä- ja Etelä-Suomea satoi tavallista enemmän, monin paikoin yli 100 mm. Muualla maassa sadanta oli keskimääräisen tuntumassa.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Elokuun alkupuolen sateet näkyivät Lappia lukuun ottamatta useimmissa järvissä ja joissa vedenpinnan nousuna ja virtaamien kasvuna. Suurimpia muutokset olivat Etelä- ja Itä-Suomessa. Kuukauden lopulla vedenpinnat ja virtaamat olivat taas kääntyneet laskuun kuivempien säiden myötä. Lapissa vedet laskivat koko elokuun ajan ja virtaamat pysyivät pieninä.

Kuukauden lopussa vedenkorkeudet ja virtaamat olivat Pohjois-Suomessa tavanomaista pienemmissä lukemissa, muualla enimmäkseen lähellä ajankohdan keskiarvoja. Yli vuoden keskimääräistä korkeammalla ollut Saimaakin oli viimein laskenut ajankohdalle tavanomaiseen tasoonsa elokuun alussa. Päävesistöjen virtaamasummat olivat elokuussa lähes koko maassa keskimääräistä pienempiä.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnankorkeuksien lasku on pysähtynyt sateisilla alueilla suuressa osassa maata. Haihdunnan vähentyessä pohjavesivarasto täydentyy paremmin sateiden vaikutuksesta. Pohjaveden korkeudet vaihtelevat ajankohdan keskiarvoon nähden +10 cm:n ja -20 cm:n välillä. Paikoitellen lukemat ovat vielä 40–50 cm alle keskimääräisen.

Pintaveden lämpötila

Järvien pintaveden lämpötilat pysyttelivät elokuussa pääosin ajankohdan keskiarvoa korkeammissa lukemissa tai sen tuntumassa. Elokuun 10. päivän jälkeen vedet alkoivat jäähtyä lämpimän sään väistyttyä. Elokuun loppupuolella kesäisen sään myötä jäähtyminen pysähtyi. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan eteläosassa 16−19 astetta, maan keskiosassa ja Kainuussa 14−17 astetta sekä Lapissa 11−15 astetta. Lukemat olivat koko maassa 0−3 astetta ajankohdan keskimääräistä ylempiä.

Lisätietoja

Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa

SYKEn hydrologit Twitterissä

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 508 1004, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 8319 165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: