Rankkasade suojatiellä. Kuva: Ari Andersin/YHAn kuvapankki
Helteinen säätyyppi vaihtui elokuun toisella viikolla voimakkaisiin sateisiin, jotka jatkuivat kuukauden loppuun saakka. Taajamissa kovat sadekuurot aiheuttivat paikoin tulvia. Yleisesti maankosteuden vajaus oli pitkän hellejakson jälkeen kuitenkin niin suuri, etteivät sateet näkyneet aluksi juurikaan vesistöissä.
”Vesi imeytyi aluksi maaperään ja jokien virtaamissa ja vedenkorkeuksissa runsaat sateet näkyivät vasta elokuun loppupuolella”, toteaa hydrologi Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskuksesta. Elokuun loppupuolella virtaamien ja vedenkorkeuksien lasku tasaantui ja paikoin havaittiin jopa selvä sateista johtuva virtaamahuippu.
Virtaamat pienenevät syyskuun alussa
Elokuun runsaiden sateiden myötä nousseet jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat nyt kääntyneet laskuun. ”Syyskuun alusta ennustetaan vähäsateista, joten jokien virtaamat laskevat tai pysyvät pieninä lähiviikkoina”, ennustaa hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvi-Suomessa järvien vedenkorkeuksien lasku on pysähtynyt sateiden myötä. Lähiviikkoina järvien vedenpinnat pysyvät nykytasollaan tai laskevat. Pirkanmaan suurista järvistä Längelmävesi, Tarjanne ja Keurusselkä ovat yhä 10–30 cm tavanomaista alempana ja niiden ennustetaan pysyvän syyskuussa nykytasollaan tai laskevan 5 cm. Saimaan ennustetaan laskevan syyskuussa 15–20 cm ja Päijänteen 10–25 cm.
Vesitilanne elokuussa 2014
Sadanta
Elokuun sateet olivat luonteeltaan kuuroluonteisia ja paikalliset vaihtelut sadesummissa olivat suuria. Etelä- ja Länsi-Suomessa satoi paikoin jopa 200 mm, mikä on yli kaksinkertainen määrä keskimääräiseen elokuun sadesummaan verrattuna. Maan keskivaiheilla elokuun sademäärä oli kuitenkin paikoin hiukan tavanomaista pienempi, noin 60–80 mm.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Heinäkuun hellejakso jatkui elokuun toiselle viikolle ja kuun alkupuolella vedenkorkeudet ja virtaamat jatkoivat laskuaan. Sadejakson alettua maaperän vesivarastot alkoivat täyttyä, mutta vesistöjen vedenkorkeuksissa ja virtaamissa ne alkoivat näkyä selvemmin vasta kuukauden loppupuolella. Useimmissa järvissä sateet näkyivät veden laskun tasaantumisena tai vedenpinnan kääntymisenä nousuun.
Elokuun lopussa järvien vedenkorkeudet vaihtelivat koko maassa keskimääräisen molemmin puolin. Suurista järvistä Pielinen, Kallavesi ja moni Länsi-Suomen järvi oli tavallista alempana. Keskivirtaamat päävesistöissä olivat pääosin keskimääräisiä tai tavanomaista pienempiä. Uskelanjoella rankkasateiden aiheuttama virtaamahuippu oli toistaiseksi vuoden korkein.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnankorkeudet ovat edelleen kuivan kesän jäljiltä ajankohtaan nähden 20–40 cm keskimääräistä alempana. Sateisilla alueilla maan länsiosissa pinnat ovat hieman nousseet. Haihdunnan vähentyessä maaperän kosteus kasvaa sateella, jolloin myös pohjavettä pääsee muodostumaan enemmän. Sateet näkyvät pohjavesien pinnan nousuna kuitenkin vasta muutaman viikon tai kuukausien viiveellä.
Pintaveden lämpötila
Elokuun alussa järvien pintaveden lämpötilat olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeissa lukemissa. Muutamin paikoin saavutettiin jopa havaintopaikkakohtaisia lämpöennätyksiä elokuulle. Varsinainen jäähtyminen alkoi suurimmassa osassa maata elokuun 10. päivän jälkeen. Pintavedet jäähtyivät loppukuun aikana yleisesti 6–9 asteella. Kuukauden päättyessä vesistöjen pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 14–18 astetta ja Lapissa 10–13 astetta. Lukemat ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 732, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.