Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne heinäkuun lopussa 2011: Pohjois-Pohjanmaalla vedet korkealla, uimavedet edelleen lämpimiä

Tiedote 1.8.2011 klo 0.00

Heinäkuussa Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Lapissa satoi harvinaisen paljon, ja muuallakin saatiin runsaita sateita. Vedenpinnat nousivat paikoitellen hyvinkin korkealle, ja virtaamat olivat sateisilla alueilla suuria. Itä-Suomessa vedenpinnat ovat vieläkin monin paikoin alhaalla. Pintavedet olivat tavanomaista lämpimämpiä melkein koko kuukauden. Pohjavedet pysyivät alhaalla Itä- ja Keski-Suomessa.

Sadanta

Suuressa osassa maata satoi heinäkuussa paljon. Sateisimmilla alueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Lapissa kuukauden sadesumma ylsi paikoitellen 150 mm:iin, eli sadetta saatiin kaksinkertaisesti keskimääräiseen heinäkuuhun verrattuna. Runsaimmat sateet ajoittuivat kuukauden puolivälin paikkeille ja loppukuuhun. Kuivinta heinäkuussa oli itäisimmässä Suomessa ja etelärannikolla, missä kuukausisadanta jäi lähelle tavanomaista tai sen alapuolelle. Kaikkein vähiten, vain noin 20 mm, satoi Ilomantsin seudulla.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Ajoittaiset voimakkaat sateet saivat monien jokien vedenkorkeudet ja virtaamat vaihtelemaan heinäkuussa rajusti. Suurimpia muutokset olivat Pohjois-Pohjanmaalla, missä joidenkin jokien pinta nousi loppukuussa pahimmillaan kymmeniä senttejä päivässä ja virtaamat olivat ajankohtaan nähden harvinaisen suuria.

Vedenpinnat nousivat sateisimmilla alueilla korkealle myös monissa järvissä. Esimerkiksi Iijoen vesistössä vedenpinta oli heinäkuun viimeisellä viikolla paikoitellen korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin 50-vuotisen havaintojakson aikana. Muuallakin maassa sateet hidastivat vedenpintojen laskua järvissä tai saivat ne pieneen nousuun. Heinäkuun lopussa vedenpinnat olivat suuressa osassa maata lähellä ajankohdan keskiarvoja. Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Lapissa sekä osissa Keski-Suomea, Kainuuta, Etelä-Pohjanmaata ja länsirannikkoa vedet olivat monin paikoin tavallista ylempänä, mutta vähäsateisemmassa Itä-Suomessa keskimääräistä matalammalla. Pielisen pinta oli edelleen puoli metriä ja Saimaan noin 40 cm pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Lokan ja Porttipahdan pinnat olivat heinäkuun noususta huolimatta vieläkin poikkeuksellisen alhaalla.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat vaihtelivat heinäkuussa valtakunnallisesti 0–30 cm keskimääräisen alapuolella. Keski- ja Itä-Suomessa pohjavedet olivat muuta maata alempana, ja eroa pitkän ajan keskiarvoihin oli 10–40 cm. Paikalliset sateet nostivat paikoitellen pohjaveden pintoja, mutta suurimmassa osassa maata pinnat jatkoivat tavanomaista kesäistä laskuaan.

Pintaveden lämpötila

Pintaveden lämpötilat olivat melkein koko heinäkuun ajan keskiarvoja korkeampia, ja muutamalla havaintopaikalla rikottiin vanha lämpötilaennätys. Lämpötilat lähtivät nousuun kuukauden alussa ja olivat yleisesti huipussaan kuukauden puolivälissä sekä kuun lopussa. Tänä vuonna kylmän kiven heitti useimpiin järviimme Olavi, jonka nimipäivää juhlittiin 29.7.

Kuukauden päättyessä pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 19–23 astetta ja Lapissa 10–19 astetta. Maan etelä- ja keskiosassa lukemat olivat yleisesti muutamia asteita tavanomaista korkeampia. Lapissa oltiin lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Ennuste

Suurten järvien pinnat laskevat elokuussa. Heinäkuun runsaista sateista huolimatta Saimaan, Pielisen, Iso-Längelmäveden, Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet pysyvät loppukesän selvästi tavallista alempana. Päijänteen vedenkorkeus on normaalitasolla ja pysyy lähellä sitä. Sateiden ansiosta juoksutukset on voitu nostaa ajankohdan keskimääräiselle tasolle. Oulujoen vesistöalueella suuret järvet pysynevät ajankohdan keskitasolla lähiviikot. Myös Inarijärven vedenkorkeus pysyy lähiviikot normaalilla tasolla. Inarijärvi on suurista järvistä ainoa, jonka vedenkorkeus pysyy elokuun ajan samalla tasolla tai nousee hieman.

Saimaalla juoksutusta on alhaisen vedenkorkeuden vuoksi vähennetty 20.6. alkaen siten, että vedenkorkeuden lasku Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisen normaalivyöhykkeen alapuolelle voitaisiin välttää. Tämänhetkisen ennusteen mukaan vedenpinta jää elokuun lopulla vielä 40–50 cm ajankohdan keskitason alapuolelle. Vedenkorkeus pysyy elokuun loppuun asti normaalivyöhykkeen sisällä 75 %:n todennäköisyydellä.

Valkeakoskella on myös pienennetty Mallasveden juoksutusta kesäkuun viimeiseltä viikolta lähtien. Juoksutusta on laskettu luonnontilaisesta arvoon 20 m3/s, jotta Mallasveden pinta ei laskisi loppukesällä alle ohjeellisen korkeuden 83,64 m NN-tasossa. Mallasvesi, Längelmävesi ja Roine ovat 10–20 cm ajankohdan keskitason alapuolella ja laskevat nykyisellä juoksutuksella noin 5–10 cm elokuun puoliväliin mennessä.

Jokien virtaamat pysyvät kesäisen pieninä, jollei elokuussa tule suuria sateita. Sateet näkyvät Etelä- ja Itä-Suomessa muuta Suomea hitaammin, koska suuri osa sateista menee näillä alueilla maankosteuden vajeen täyttymiseen.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Eliisa Haavanlammi, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 537, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Sivun alkuun


Kohderyhmä: