Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne heinäkuun lopussa 2015: Järvivedet harvinaisen kylmiä, pinta- ja pohjavedet monin paikoin korkealla

Tiedote 4.8.2015 klo 9.53
Heinäkuun 2015 vesisade Iisvedellä
© Kuva: Johanna Korhonen

Sateisen ja kolean heinäkuun myötä vesistöjen sekä pohjaveden pinnankorkeudet ovat monin paikoin ylhäällä. Järvivedet ovat olleet erittäin viileitä. Pintaveden lämpötila ylitti 20 astetta heinäkuussa vain neljällä virallisella havaintopaikalla muutaman päivän ajan.

Tämän kesän toistaiseksi korkeimmat veden lämpötilat ovat olleet laajoilla alueilla alempia kuin liki 20 vuoteen. Myös heinäkuun pintaveden keskilämpötilat jäivät harvinaisen alhaisiksi. Ennätyskylmiä lukemia ei kuitenkaan mitattu, jos huomioidaan pitkät havaintosarjat.

”Tätä kesää kylmempiä heinäkuita uimavesissä ovat olleet esimerkiksi 1962, 1987 ja 1996. Myös heinäkuu 2008 oli paikoin kylmempi kuin nyt”, kertoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Sateet nostivat jokien vedenkorkeuksia Lapissa ja Pohjanmaalla

Heinäkuun lopun sateet nostivat jokien vedenkorkeuksia etenkin Lapissa ja Pohjanmaalla. Kemi- ja Ounasjoen sekä Oulankajoen virtaamat kasvoivat heinä-elokuun vaihteessa selvästi ajankohdan tavanomaisia arvoja suuremmiksi. Pohjanmaalla muun muassa Kala- ja Pyhäjoen virtaamat ovat kasvussa.

"Jokien virtaamat ovat pääosin kääntyneet laskuun, mutta loppuviikolla mahdolliset sateet saattavat jälleen kääntää ne kasvuun", ennustaa tutkija Kalle Sippel Suomen ympäristökeskuksesta. "Etenkin Pohjanmaalla maaperä on hyvin märkää, joten sateet voivat nostaa vedenkorkeuksia pienissä jokivesistöissä nopeasti", Sippel jatkaa.

Järvien pinnat monin paikoin korkealla

Järvet ovat korkealla monin paikoin Pohjois-Suomessa, Järvi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kuusamon seudulla Kitkajärven vedenkorkeus on kesäkuun alusta lähtien pysynyt huomattavan korkealla ja saattaa nousta vielä elokuun puoliväliin mennessä muutaman sentin. Kemijärven vedenkorkeus nousi heinäkuussa säännöstelyn ylärajan tuntumaan ja pysynee elokuun ajan korkealla.

Saimaan vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Elokuun aikana sen ennustetaan laskevan 0–10 cm ja pysyvän siten edelleen niin sanotun normaalivyöhykkeen ylärajan alapuolella. Päijänteen vedenkorkeus laskee ennusteen mukaan elokuussa 10–20 cm. Pohjanmaalla muun muassa Lappajärvi ja Pyhäjoen Pyhäjärvi ovat selvästi ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Lappajärven pinta nousee sateiden vaikutuksesta vielä lähipäivinä arviolta 5–10 cm.

Vesitilanne heinäkuussa 2015

Sadanta

Heinäkuussa satoi lähes koko maassa tavallista enemmän. Eniten sadetta kertyi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa sekä paikoin Varsinais-Suomessa. Näillä alueilla kuukauden sademäärä oli yleisesti 100–150 mm. Kainuussa sadetta on tullut viime kuukausina erittäin runsaasti, esimerkiksi Oulujoen vesistöalueella on tänä vuonna satanut ennätyksellisen paljon. Muualla maassa heinäkuun sadanta oli pääosin 50–100 mm. Pohjois-Lapissa satoi alle 50 mm eli keskimääräistä vähemmän.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Järvien pinnat olivat heinäkuussa kesäiseen tapaan pääosin laskussa, mutta paikoitellen runsaat sateet saivat vedet nousuun. Eniten veden pinnat nousivat maan keski- ja pohjoisosissa kuun loppupuolella. Heinäkuun lopussa vesi oli monessa Pohjois- ja Itä-Suomen järvessä ajankohtaan nähden hyvin korkealla. Etelässä vedenkorkeudet olivat pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja.

Jokien virtaamat vaihtelivat sateiden mukaan. Kovien sateiden jälkeen virtaamat kävivät rannikkovesistöissä heinäkuulle melko suurissa lukemissa, ja heinä-elokuun vaihteessa virtaamat kasvoivat ajankohtaan nähden suuriksi monissa Lapin, Kainuun ja Koillismaan joissa. Päävesistöjen keskivirtaamat olivat heinäkuussa yleisesti tavallista suurempia.

Pohjaveden korkeus

Pohjavesivarasto on sateisen ja viileän kesän vuoksi täydentynyt, ja paikoitellen pohjaveden pinnat ovat nousseet ajankohdan ennätyslukemiin. Suuressa osassa maata pohjavedet ovat 20–70 cm yli ajankohdan keskiarvon, mutta maan itäosissa pinnankorkeudet ovat 0–15 cm alle ajankohdan keskiarvon.

Pintaveden lämpötila

Järvien pintaveden lämpötilat pysyttelivät miltei koko maassa koko kuukauden tasaisesti ajankohdan keskiarvojen alapuolella. Heinäkuun alun hellepäivien myötä järvivedet lämpenivät hetkellisesti lähelle ajankohdan keskimääräisiä lukemia. Tuulisen sään vuoksi kovin korkeisiin lukemiin ei kuitenkaan päästy. Toistaiseksi kesän korkein SYKEn virallisella havaintopaikalla mitattu pintaveden lämpötila on ollut +21,0 Päijänteen Sysmässä 4. heinäkuuta. Tämän jälkeen vedet viilenivät koko maassa alle 20 asteen. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 17–19 astetta, Lapissa 10–17 astetta. Lukemat olivat 1–3 astetta ajankohdan keskiarvoa alempia.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]

Pohjavesi:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Vesistöennusteet:

Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 646, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.

 


Kohderyhmä: