Tiedote 2.12.2015 klo 11.41
Maisema Ounasjoella Raattamassa 11.11.2015. © Kuva: Tatu Moilanen
Marraskuussa vesitilanne oli Lapissa talvinen mutta etelämpänä elettiin pääosin syksyisissä oloissa. ”Lapissa lunta on reilusti, vedenpinnat laskevat, maa on alkanut routaantua ja useimmat järvet ovat jäätyneet. Etelämpänä sen sijaan pysyvää lumipeitettä ja järvien jääpintoja saadaan vielä odotella, järvivedet ovat nousussa ja monien jokien virtaamat ovat kasvaneet melko suuriksi vesisateiden ja lumen sulamisen seurauksena”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom. ”Heikkoja jäitä on vielä varottava kaikilla jäätyneillä järvillä”, hän muistuttaa.
Pohjanmaalla jokien virtaamat koholla
Pohjanmaan ja länsirannikon jokien virtaamat ovat koholla lauhan ja sateisen marraskuun lopun jäljiltä. ”Virtaamat pienentyvät sään viilenemisen myötä, mutta kun sää taas lauhtuu ja saadaan sateita, myös virtaamat kääntyvät jälleen kasvuun”, arvioi hydrologi Tiia Vento Suomen ympäristökeskuksesta. ”Etenkin loppukuusta pakkasten myötä voi esiintyä myös hyydetulvia, kunnes joet saavat hyyteeltä suojaavan jääkannen”, Vento varoittaa.
Vielä marraskuun alussa matalalla olleet järvet Etelä-, Lounais- ja Keski-Suomessa nousevat kohti talven keskitasojaan. Pohjois-Suomessa luonnontilaiset järvet ovat puolestaan tavanomaista korkeammalla. Pohjoisen järvet ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun, mutta ne ovat keskitasojaan korkeammalla vielä ensi keväänäkin.
Vesitilanne marraskuussa 2015
Sadanta
Suurimmassa osassa Suomea satoi marraskuussa keskimääräistä enemmän. Kemijoen valuma-alueella sademäärä oli monin paikoin yli puolitoistakertainen ja Tornionjoen valuma-alueella paikoitellen lähes kaksinkertainen pitkän ajanjakson keskiarvoon verrattuna. Osassa Vuoksen valuma-aluetta ja Pohjois-Lapissa Inarijärven yläpuolisilla alueilla kuukauden sadanta oli lähellä tavanomaista. Pohjoisimmassa Lapissa sademäärä oli alle 20 mm, kun taas Perämeren pohjukassa ja länsirannikolla satoi enimmillään yli 100 mm. Pääosin sadanta oli 50–80 mm.
Lumi
Marraskuun alkupuolella lunta oli lähinnä Pohjois-Suomessa, mutta 20. päivän jälkeen lumipeite levisi koko maahan lukuun ottamatta pieniä alueita etelä- ja länsirannikolla. Maan etelä- ja keskiosissa sekä Perämeren rannikolla lumen vesiarvo pysyi kuitenkin pienenä, pääosin alle 15 mm:ssä. Kuukauden lopulla säät taas lauhtuivat ja lunta suli Etelä-Lapissa asti. Marraskuun viimeisenä päivänä lunta oli enää Lapissa ja Koillismaalla sekä pieniä määriä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Lumen vesiarvo oli suurimmillaan noin 60 mm Keski-Lapissa. Siellä lunta oli enemmän kuin marraskuun lopussa keskimäärin 25 edellisen talven aikana, kun taas muualla maassa marras-joulukuun vaihde oli tavallista vähälumisempi.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Sateisten säiden seurauksena järvien pinnat olivat marraskuussa yleisesti nousussa maan etelä- ja länsiosissa. Osassa järvistä vedenpinta oli näillä alueilla kuivan alkusyksyn jäljiltä vielä tavallista matalammalla, mutta monessa järvessä vesi oli noussut jo lähelle keskiarvoa. Itä-Suomessa ja Kainuussa järvivedet kääntyivät laskuun pakkaskaudella mutta alkoivat sään lauhduttua taas nousta lumen sulamisen ja vesisateiden seurauksena. Pohjois-Lapissa järvien pinnat laskivat koko marraskuun ajan jo talviseen tapaan ja Etelä-Lapissakin kääntyivät laskuun kuun loppupuolella. Lapissa vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskiarvoja tai vähän niiden yläpuolella, mutta Kainuussa ja Koillismaalla vesi on monessa järvessä edelleen selvästi tavallista korkeammalla.
Rannikkojokien virtaamat nousivat marraskuun puolivälissä sateiden seurauksena pieneen huippuun mutta laskivat säiden kylmettyä. Kuukauden viimeisinä päivinä lumen sulaminen ja vesisateet kasvattivat virtaamia reilusti Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Uskelanjoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella mitattiin marras-joulukuun vaihteessa vuoden suurimpia virtaamia. Päävesistöistä Kymijoessa, Vantaanjoessa ja Kokemäenjoessa marraskuun keskivirtaama oli selvästi keskimääräistä pienempi, kun taas Oulujoessa ja Kemijoessa vettä virtasi tavallista enemmän. Vuoksen virtaama oli ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnankorkeudet ovat lähteneet sateiden myötä nousuun maan etelä- ja keskiosissa, mutta ovat edelleen ajankohtaan nähden 5–35 cm keskimääräistä alemmalla tasolla. Maan pohjoisosissa ja Kainuussa pohjavedet ovat muuten 10–30 cm keskimääräistä ylempänä mutta Koillis-Lapissa 20–30 cm alle ajankohdan keskiarvon.
Routa
Routaa esiintyy maan pohjoisosissa paikoitellen 0–5 cm.
Pintaveden lämpötila ja jäätilanne
Vesistöjen lämpötilat olivat marraskuun alkupuolella koko maassa selvästi ajankohdan keskiarvoa korkeampia. Useimmat Lapin järvet jäätyivät hieman tavanomaista myöhemmin, ja suurimmat ovat yhä sulina. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sulia järviä on lauhojen säiden vuoksi runsaasti. Keski-Suomessa sankat lumisateet synnyttivät 20.–22. päivänä pienten järvien pinnalle sohjokerroksen, mutta se suli melko pian pois. Jäät ovat vielä kaikkialla maassa heikkoja, ja ainoastaan Pohjois-Lapissa jäänpaksuutta on päästy mittaamaan paikoin. Maan etelä- ja keskiosan järvillä mitattiin kuukauden lopulla vielä veden lämpötiloja viiden asteen molemmin puolin.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi:
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Tiia Vento, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 734, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.