Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Pintavedenoton suhteen kriittisimmät väyläosuudet liikenteen ja väylänpidon kannalta

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Tausta

Pintavettä käytetään Suomessa sekä talousveden raakavetenä että teollisuuslaitosten prosessi- ja jäähdytysvetenä. Väylillä tapahtuva liikenne, väylänpito ja onnettomuustilanteet voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja pintavesien laadulle ja sitä kautta riskin pintavedenottamoiden vedenhankinnalle ja toiminnalle.

Tavoitteet

Väylävirasto pyrkii monin tavoin kehittämään väylänpidon ympäristötoimintaa ja riskienhallintaa. Pintavedenottamoihin kohdistuvien riskien tunnistaminen on yksi osa tätä toimintaa.

Tämän Väyläviraston T&K-hankkeen tarkoituksena oli tunnistaa niitä väyläosuuksia (maantiet, rautatiet ja Saimaan syväväylät), joista voi aiheutua riskejä pintavedenottamoille. Ensisijaisesti tarkasteltiin mahdollisissa poikkeustilanteissa (kemikaalionnettomuudet ja vuodot) syntyviä riskejä ja haittoja. Hankkeen tavoitteena oli myös luokitella tunnistetut väyläosuudet suhteessa toisiinsa, jotta riskienhallintaan tähtääviä jatkotoimenpiteitä voidaan kohdistaa kriittisimpiin kohteisiin.

Toteutus

SYKE selvitti teollisuuden ja yhdyskuntien pintavedenottamoiden sijainnit perustietoineen esiselvitys-hankkeessa vuonna 2017.

Vuonna 2018 yhdessä Rambollin kanssa selvitettiin paikkatietoanalyysillä pintavedenotolle riskiä aiheuttavat väyläosuudet ja priorisoitiin ne monikriteerimenetelmiä hyödyntäen.

Tulokset

Paikkatietoanalyysin tuloksena pintavedenoton suhteen riskialtteimmiksi väyläosuuksiksi tunnistettiin noin 6 % kaikista Suomen maantiekilometreistä. Vastaava prosenttiluku rautateiltä oli 13 %. Saimaan syväväylillä riskialtteimmiksi väyläosuuksiksi määritettiin Älykö-hankkeessa tunnistetut vaativat väyläosuudet.

Priorisoinnin jälkeen korkeimman riskin luokkaan sijoittui yhteensä 302 maantieosuutta, 50 rautatieosuutta ja viisi Saimaan syväväylien osuutta. Maantieosuuksien pituuden keskiarvo oli 1,5 km ja maksimipituus 23,3 km. Rautatieosuuden pituuden keskiarvo oli 2,0 km ja maksimipituus 13,2 km. Saimaan syväväylien osuuksien pituudet vaihtelivat 1,1 km ja 35,2 km välillä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että monikriteeriarvioinnilla korkeimpaan riskiluokkaan seuloutui etenkin korkeiden liikennemäärien väyläosuuksia. Koska valittujen maanteiden ja rautateiden rajaukseen, lähtötietoihin ja varsinaiseen monikriteerianalyysiin sisältyy epävarmuustekijöitä, tulisi jatkossa etenkin korkeimpaan riskiluokkaan sijoittuvia väyliä tarkastella myös väyläkohtaisin asiantuntija-arvioin. Tällä tavoin pystytään tunnistamaan ne väyläosuudet, joilla on suurin tarve riskiä vähentäville toimenpiteille.

Lisätietoja

  • Sanna Vienonen, SYKEn projektipäällikkö hankkeessa, puh. 0295 251 738, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Julkaistu 13.5.2019 klo 11.18, päivitetty 13.5.2019 klo 11.25

Kohderyhmä: