Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesistösäännöstelijöiden riskiasenteet ja päätöksentekotavat (RISPEKT)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Päämääränä parempia tapoja tehdä säännöstelypäätöksiä

RISPEKT-hankkeen päämääränä on kehittää nykyistä parempia tapoja tehdä säännöstelypäätöksiä. Käytännössä säännöstelijät toimivat usein intuitiivisesti kokemuksensa perusteella, mutta perusteita toiminnalle ei välttämättä ole tiedossa. Tämän hankkeen tavoitteena on päästä kiinni säännöstelijöiden toimintatapoihin: ”Miksi toimitaan niin kuin toimitaan?”, ”Voidaanko toimintatapoihin vaikuttaa?”, ”Onko toimintaympäristössä jotain sellaista, mikä vaikuttaa toimintatapoihin?”, ”Vaikuttavatko säännöstelijöiden henkilökohtaiset riskiasenteet säännöstelyyn?”

Keskiössä riskiasenteet ja ajattelun vinoumat

Keskeinen osa hanketta on tunnistaa säännöstelijöiden riskiasenteisiin ja päätöksentekotapoihin liittyviä olennaisia tekijöitä, ja tämän perusteella pyrkiä kehittämään hyviä toimintatapoja. Säännöstelypäätökset tehdään usein tilanteessa, jossa ei ole tarkkaa tietoa seurauksia, mutta ennusteiden perusteella tiedetään suuntaa-antavasti tulevista tapahtumista ja niiden todennäköisyyksistä. Tällöin päätöksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi säännöstelijöiden riskiasenteet, joissa on suuria eroja ihmisten välillä.

Riskiasenteiden lisäksi päätöksenteon käytäntöihin saattaa liittyä erityyppisiä vinoumia. Esimerkiksi edellisvuoden erittäin poikkeuksellisen vesivuoden johdosta syntynyt tulva voi tehdä tämän vuoden säännöstelystä ”ylivarovaista”, mistä taas voi aiheutua muita haittoja. Yhtenä tavoitteena on myös löytää keinoja säännöstelyn onnistuneisuuden mittaamiseen, sillä esimerkiksi pelkkä rajoissa pysyminen voi olla vain sopivasta vesivuodesta johtuvaa ”hyvää tuuriakin”.

Menetelminä asiantuntijahaastattelut ja käytännön tapaustutkimukset

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan säännöstelyä käytännössä toteuttavien asiantuntijoiden haastatteluiden avulla minkälaisia riskejä ja ajattelun vinoumia säännöstelijöiden jokapäiväisessä päätöksenteossa voi esiintyä. Säännöstelijöiltä kysytään muun muassa, miten he käyttäytyisivät erityyppisissä tulvariskitilanteissä ja minkälaisia kirjallisuudessa esitettyjä ajattelun vinoumia he tunnistavat omassa päätöksenteossaan. Haastatteluissa käydään myös läpi sitä, miten vesistöjen ominaispiirteen vaikuttavat säännöstelijöiden toimintatapoihin. Tässä vaiheessa tehdään säännöstelijöille myös kysely siitä, miten he suhtautuvat epävarmaan tietoon ja miten he hyödyntävät erilaista epävarmuustietoa säännöstelyssään.

Toisessa vaiheessa tarkastellaan tapaustutkimusten avulla, miten epävarmaa tietoa hyödynnetään käytännössä. Menetelminä on muun muassa asiantuntijahaastattelut sekä päiväkirjaseuranta säännöstelijöiden tekemistä päätöksistä sekä niiden perusteena olevasta sillä hetkellä saatavilla olevasta informaatiosta. Yhtenä tapaustutkimuksena on Inarinjärvi, jossa haasteena on muun muassa viikoittain tehtävä juoksutussuunnitelma, johon rajavesistönä Venäjän ja Norjan osapuolilta voi yhtäältä tulla yhtäkkisiä toiveita ja toisaalta suunnitelmasta on kuitenkin vaikea poiketa. Lisäksi tulovirtaamaennusteissa voi olla suurta epävarmuutta ja vaihtelua, mikä entisestään hankaloittaa viikoksi tehtävän suunnitelman tekemistä.

Julkaisuja

Rytkönen, A.-M., Mustajoki J., Marttunen M. (2017). Ajattelun vinoumat päätöksenteossa - Tapaustutkimuksena vesistöjen säännöstely. Vesitalous 5/2017, 38-41.

Rytkönen, A.-M., Mustajoki, J., Marttunen, M. (2017). Hyvät käytännöt vesistösäännöstelyjä koskevassa päätöksenteossa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2017, pp. 69.

Blogi: http://winlandtutkimus.fi/2017/08/15/oikaise-ajatuksesi-ja-paranna-paatoksentekoasi/

Yhteystiedot

Hankkeen projektipäällikkö:

Jyri Mustajoki, erikoistutkija

puh: +358295251802

etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 30.1.2018 klo 15.25, päivitetty 30.1.2018 klo 17.03