Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Suolapulssi ei riittänyt hapettamaan kaikkia Itämeren pääaltaan syvänteitä

Tiedote 27.8.2015 klo 9.29

Joulukuussa 2014 Itämereen saapuneen suolapulssin vaikutukset ulottuvat nyt Suomenlahden suulle. Pulssin vaikutus on kuitenkin laantunut, eikä se pysty hapettamaan kokonaan Itämeren pääaltaan syvänteiden rikkivetypitoista vesimassaa. Suomenlahden avomerialueella syvän veden happitilanne on viime vuotta parempi. Levämäärät sen sijaan olivat sekä Suomenlahdella että Saaristomerellä viime vuoden elokuuta suurempia. Näin kertovat SYKEn tutkimusalusten Arandan ja Muikun juuri päättyneiden seurantamatkojen tulokset.

Itämeren happitilanne 2014-2015
Itämeren pohjanläheinen happitilanne 2014 ja 2015. © SYKE

 

Suolapitoisuus Gotlanti-Suomenlahti 2014-2015-556
Suolapitoisuus Gotlannnin syvänteeltä Suomenlahdellei 2014 - 2015 © SYKE
Liuennut fosfori Gotlannin syvänteeltä Suomenlahdelle 2014-2015
Liuennut fosfori Gotlannin syvänteeltä Suomenlahdelle 2014 - 2015 © SYKE

Pääaltaan keskiosan syvänteissä edelleen happea

Tanskan salmien kautta Itämeren pääaltaaseen joulukuussa 2014 virranneen suolaisen ja hapekkaan veden vaikutus näkyi edelleen elokuussa Gotlannin itäpuolisen alueen syvänteissä asti. Kuten kesäkuun seurantamatkalla, havaittiin Gotlannin pohjoispuolen syvänteiden vedet hapettomiksi myös elokuun matkalla. Arandan kesäkuun matkaan verrattuna hapekkaan veden alue oli jonkin verran pienentynyt Gotlannin saaren koillispuolella.

Pääaltaaseen virrannut suolainen, aiempaa raskaampi vesi on osin syrjäyttänyt vanhan pohjanläheisen hapettoman ja ravinnepitoisen veden, joka puolestaan on siirtynyt kohti Suomenlahden suuta. Hapettoman veden päätyminen Suomenlahdelle riippuu tulevan syksyn ja talven sää- ja virtausoloista.

Syvän veden fosfaattifosforin pitoisuus Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahden suulla on alentunut selvästi vuoden takaiseen verrattuna. Osa tästä fosforista on suolaisemman veden syrjäyttämänä siirtynyt ylempiin vesikerroksiin.

Pääaltaan syvä vesi ei merkittävästi pääse virtaamaan Pohjanlahdelle merenpohjan kynnysten vuoksi. Niinpä Selkämeren happitilanne on edelleen pysynyt kohtuullisen hyvänä ja Perämeren syvänteiden happitilanne on erinomainen. Selkämeren syvänteiden fosforipitoisuus on noussut.

Suomenlahden happitilanne parantunut

Suomenlahden ulkomeren syvänteiden kesäaikainen happitilanne oli parempi kuin kymmeneen viime vuoteen. Rikkivetyä havaittiin ainoastaan Viron rannikon läheisillä syvillä alueilla ja Suomenlahden suulla. Viime vuotta parempaan happitilanteeseen vaikutti keskeisesti se, ettei pääaltaan vähähappista ja ravinteikasta syvävettä ole kuluneen kesän sääolosuhteissa päässyt virtaamaan Suomenlahdelle, toisin kuin esimerkiksi kesällä 2014.

Myös tutkimusalus Muikun havaintopaikoilla Suomenlahden ulkosaaristossa pohjanläheisen veden ja merenpohjan happitilanne oli pääosin hyvä. Pohjasedimentin ja pohjaeläinyhteisöjen tila oli samankaltainen kuin viitenä edellisenä vuonna. Huonokuntoisia pohjia esiintyy vuodesta toiseen samoilla sisäsaariston alueilla, joilla vedenvaihto on heikkoa ja pohjassa runsaasti happea kuluttavaa eloperäistä ainesta.

Suomenlahden avomerialueen syvänteiden fosfaattifosforin pitoisuudet olivat viime kesää alhaisempia ja suunnilleen viimeisten kymmenen vuoden keskiarvon tasolla.

Levämäärät viime elokuuta suurempia

Viileä ja tuulinen alkukesä viivytti laajojen sinileväkukintojen muodostumista. Elokuun loppupuolella sinilevää oli kuitenkin runsaasti koko Suomenlahden avomerialueella.

Rannikkovesissä levien määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus oli viime vuotta korkeammalla tasolla sekä Saaristomeren eteläosissa että Suomenlahdella. Levämäärissä ei ollut merkittäviä eroja merialueiden välillä. Syynä kohonneisiin levämääriin oli se, että pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus oli tänä vuonna ennen kasvukauden alkua edellisvuotta suurempi. Yhdessä elokuussa vallinneen lämpimän ja tyynen säätilan kanssa tämä mahdollisti viime viikkoina havaitut voimakkaat sinileväkukinnat.

Fosforipitoisuuksien kohoamisen syynä oli puolestaan kesällä 2014 sekä Itämeren pääaltaan pohjoisosan syvävedestä virrannut että Suomenlahden omilta pohjilta huonoissa happioloissa vapautunut fosfori, joka sekoittui pintakerrokseen viime talven aikana. Huolimatta levämäärien selvästä kasvusta edelliskesään nähden erityisesti itäisellä Suomenlahdella on merialueen rehevyystaso edelleen selvästi alhaisempi kuin vuosikymmen sitten.

Viime vuoden helmi-maaliskuun suolapulssi ja erityisesti joulukuun suuri pulssi ovat toistaiseksi katkaisseet koko 2000-luvun jatkuneen hapettoman pohja-alueen laajenemisen Itämeren pääaltaalla. Pulssit seurannaisvaikutuksineen vaikuttavat todennäköisesti jatkossakin Itämeren pääaltaan tilaan ja ekosysteemin toimintaan sekä heijastuvat välillisesti myös Suomenlahden ja Pohjanlahden tilaan. SYKEn merikeskus jatkaa suolapulssin ja sen vaikutusten seurantaa ja tutkimusta tiiviissä yhteistyössä muiden Itämeren tilaa tutkivien laitosten kanssa sekä tiedottaa työn tuloksista.

Rannikkovesien ja ulkosaariston levämäärät Saaristomeren eteläosasta itäiselle Suomenlahdelle
© SYKE

 

Huovari klorofylli-a 1981-2015
© SYKE

 

Arandalla avoimet ovet Helsingissä 10.9.

Merentutkimusalus Arandaan ja merentutkimukseen voi tutustua Helsingin Etelärannan Pakkahuoneen laiturissa 10. syyskuuta, kun aluksella on avoimet ovet kello 9-18.

Lisätietoja

Aranda

Matkanjohtaja, erikoistutkija Maiju Lehtiniemi, SYKE
puh. 0295 251 356
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Matkanjohtaja, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, SYKE
puh. 0295 251 317
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Suolapulssit, Suomenlahti-vuosi:
Projektikoordinaattori, johtava tutkija, Kai Myrberg, SYKE
puh. 0295 251 441
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Muikku

Matkanjohtaja erikoistutkija Seppo Knuuttila, SYKE
puh. 0295 251 286
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

SYKEn viestintä

Viestintäasiantuntija Aira Saloniemi
puh. 0400 1488 75
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Suuremmat kuvatiedostot

Itämeren happitilanne 2014-2015 (1500 px)

Suolapitoisuus Gotlannin syvänteeltä Suomenlahdelle 2014-2015 (1500 px)

Liuennut fosfori Gotlannin syvänteeltä Suomenlahdelle 2014 ja 2015 (1500 px)

Rannikkovesien klorofylli-a pitoisuuudeet Saaristomereltä itäiselle Suomenlahdelle (1200 px)

Klorofylli-a itäisellä Suomenlahdella Huovarin mittausasemalla 1981-2015 (1200 px)

 


Kohderyhmä: