© Kuva: Erika Varkonyi
Vedenkorkeudet olivat Etelä- ja Keski-Suomen järvissä lumen sulamisen ja sateiden myötä huhtikuun lopussa monin paikoin korkealla ja edelleen nousussa. Lumiraja siirtyi huhtikuun aikana Lounais-Suomesta Oulu-Ilomantsi-akselille. Sulamisesta aiheutuneet tulvat ajoittuivat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kuun keskivaiheille, mutta ne olivat suuruudeltaan pieniä tai tavanomaisia. Lapissa on vielä sen verran paljon lunta, että suuretkin kevättulvat ovat sopivalla säällä mahdollisia.
Itä- ja Keski-Suomessa järvet nousevat tavallista korkeammalle
Itä-Suomen runsasluminen talvi ja kevään suuret sademäärät nostavat suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet toukokuussa tavallista korkeammalle. Esimerkiksi Lammasjärven, Lentuan sekä Kallaveden ennustetaan nousevan harvinaisen korkealle toukokuun puolivälissä, Pielisen toukokuun lopulla. Myös muiden Oulujoen, Vuoksen ja Kymijoen vesistöjen luonnontilaisten järvien ennustetaan nousevan kevään keskimääräistä maksimivedenkorkeutta korkeammalle.
Kokemäenjoen vesistössä lämmin kevät on jo sulattanut lumet ja luonnontilaiset järvet ovat jo kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Saimaan ja Päijänteen ennustetaan nousevan toukokuussa 20–50 cm ja vedenkorkeudet ovat ennusteiden mukaan alkukesällä selvästi tavallista ylempänä. Myös jo laskuun kääntynyt Lappajärvi on harvinaisen korkealla. Vedenpinta jatkaa laskuaan toukokuun aikana.
Iijoen ja Simojoen tulvahuiput tällä viikolla
Iijoki ja Simojoki ovat nousemassa tämän viikon aikana keskimääräistä suurempaan huippuunsa. Toukokuun loppupuolella myös Lapin suuret joet saavuttavat tulvahuippunsa.
”Lunta on Lapissa vielä runsaasti, joten ainekset suureenkin tulvaan ovat olemassa. Tulvan suuruuden ratkaisee kuitenkin sulamiskauden sää”, toteaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta. Jos lumien sulaminen jakaantuu useammalle jaksolle, tulvasta ei tule kovin suurta runsaslumisenkaan talven jälkeen.
Jäät ovat pääosin lähteneet Simojoen eteläpuolella olevista joista. Tornionjoelta ja Kemijoelta jäiden ennustetaan lähtevän latvaosia lukuun ottamatta viikon sisällä.
Vesitilanne huhtikuussa 2015
Sadanta
Sademäärät vaihtelivat Suomessa huhtikuussa alle 20 mm:stä aina yli 70 mm:iin. Eniten satoi Itä-Suomessa, Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla, missä huhtikuun sadesumma oli paikoin yli 1,5-kertainen keskimääräiseen sadantaan nähden. Lapissa sadesummat olivat yleisesti vain noin 20 mm, mikä on hiukan vähemmän kuin huhtikuun keskiarvo.
Lumi
Huhtikuun alussa Suomi oli lounaisosaa lukuun ottamatta pääosin lumen peitossa, mutta kuukauden aikana lumettoman alueen raja siirtyi Oulu–Ilomantsi-linjalle. Lumen sulaminen alkoi tänä keväänä lähes koko maassa tavallista aikaisemmin mutta jakautui muutamaan jaksoon ajoittaisten kylmempien kausien vuoksi. Myös pakkasyöt hidastivat sulamista. Huhtikuun lopussa lumen vesiarvo oli Koillismaalla ja Käsivarren tuntureilla paikoitellen vielä yli 200 mm. Muualla Lapissa ja Kainuussa lumen vesiarvo vaihteli enimmäkseen 80 ja 150 mm:n välillä.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Huhtikuun loppuun mennessä lumen sulamisesta aiheutuvat tulvat olivat saavuttaneet huippunsa rannikkovesistöissä aina Kiiminkijokea myöten. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan joissa tulvat ajoittuivat kuun keskivaiheille, mutta jäivät suuruudeltaan tavanomaisiksi tai sitä pienemmiksi. Etelä-Suomessa loppukuun vesisateet nostivat virtaamia jo kolmannen kerran kevätkauden aikana. Keski-Suomen järvivesistöissä virtaamat olivat edelleen nousussa. Jokivesistöjen keskivirtaamat vaihtelivat sijainnin ja tulvatilanteen mukaan. Kun Etelä-Suomessa vettä virtasi paikoin vain noin puolet tavanomaisesta, oli keskivirtaama Oulujoessa lähes kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna.
Järvien pinnat olivat maan keskiosassa lähes koko huhtikuun ajan nousussa lumien sulamisen takia. Monella järvellä vesi nousi useita kymmeniä senttejä. Pohjoisessa talvi jatkui pidempään ja vedenpinnat kääntyivät nousuun vasta kuun loppupuolella. Etelässä taas lumet olivat pääosin sulaneet jo huhtikuun alussa ja monin paikoin järvien pinnat jo laskivat, kunnes loppukuun sateet käänsivät ne taas nousuun. Huhtikuun lopussa vedet olivat maan keskiosan järvissä selvästi tavallista korkeammalla. Esimerkiksi Pielisessä, Päijänteessä ja Näsijärvessä eroa ajankohdan keskiarvoon oli yli 40 cm.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnankorkeudet ovat viileän ja melko kostean kevään vuoksi edelleen korkealla. Maan etelä- ja keskiosissa pinnat ovat 5–25 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan pohjoisosissa kevätsulanta ei vielä näy pohjavesissä ja pinnat ovat 0–25 cm alle ajankohdan keskiarvon.
Routa
Routaa esiintyy maan etelä- ja keskiosissa enää paikoitellen 0–10 cm. Pohjois-Suomessa routaa on 5–50 cm, mikä on hieman vähemmän kuin ajankohdan keskiarvo.
Jäätilanne
Jäät lähtivät maan etelä- ja keskiosan järvistä selvästi keskimääräistä aikaisemmin, monin paikoin poikkeuksellisen varhain. Maan eteläosassa jäät sulivat pääosin ennen huhtikuun puoliväliä ja maan keskiosasta huhtikuun 20. päivän jälkeen. Paikoin jäidenlähdön ajankohta oli lähellä viimekevään ennätysaikaista. Näsijärvellä sivuttiin tänä keväänä viimevuotista jäänlähtöennätystä, mutta Kallavedellä jäätiin muutamia päiviä edelliskevättä myöhäisemmäksi.
Kuukauden lopulla jäätä voitiin mitata enää pääosassa Lappia sekä Koillismaan ja Kainuun pohjoisosan järvillä. Näillä alueilla jäänpaksuudet olivat vappuna vielä 50–70 cm. Kilpisjärvellä jäätä oli vielä lähes metrin paksuudelta. Pohjois-Suomen jäänpaksuuslukemat vaihtelivat ajankohdan keskiarvon molemmin puolin. Paksuista järvijäistä huolimatta jokijäät ovat alkaneet heiketä Lapissa. Samoin Lounais- ja Etelä-Lapissa myös järvijäät ovat jo heikkoja.
Pintaveden lämpötila
Maan etelä- ja keskiosassa järvivedet alkoivat lämmetä jäiden lähdön jälkeen ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Huhti-toukokuun vaihteessa järvien pintaveden lämpötilat vaihtelivat Etelä- ja Länsi-Suomen lähes 10 asteesta maan keskiosan 4 asteeseen. Pohjoisempana vedet olivat alle 4-asteisia.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.