Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne kesäkuun lopussa 2015: Järvivedet harvinaisen viileitä, vedenpinnat korkealla etenkin Järvi-Suomessa

Tiedote 1.7.2015 klo 10.41
Pelastusrengas laiturilla Jyväsjärvellä
Pelastusrengas laiturilla Jyväsjärvellä © Kuva: Mirjam Orvomaa
Kesäkuu oli viileä ja sateinen. Vesistöjen pinnat ovat nyt monin paikoin korkealla erityisesti Järvi-Suomessa. Viileä sää piti uimavedet koleina. Järvivesien lämpötilat eivät ylittäneet yhdelläkään virallisella havaintopaikalla 20 asteen rajaa kesäkuun aikana. Pintaveden keskilämpötila oli monin paikoin harvinaisen alhainen, mutta ei kuitenkaan ennätyksellisen viileä.

”Useilla havaintopaikoilla mitattiin kuitenkin 2000-luvun kylmin kesäkuu uimavesissä”, kertoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Tämänvuotista koleampia kesäkuun keskilämpötiloja järvivesissä on mitattu esimerkiksi 1982, 1987 ja 1993.  

Pohjanmaan jokien virtaamat kääntynevät laskuun

Kesäkuun lopun runsaat sateet nostivat jokien vedenkorkeudet viime kevään tulvahuippujen tasolle Pohjois-Pohjanmaalla ja Vaasan seudun rannikkovesistöissä. ”Viime päivien sateet voivat nostaa vielä jokien vedenkorkeuksia, mutta virtaamahuiput jäävät viimeviikkoisia pienemmiksi”, ennustaa hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta.

Heinäkuun alusta jokien vedenkorkeudet kääntyvät laskuun poutaisen sään myötä. ”Maaperä on kuitenkin märkää ja uudet sateet voivat nostaa vedenkorkeuksia nopeasti", jatkaa hydrologi Jakkila.

Järvi-Suomen suurten järvien pinnat yhä korkealla

Järvi-Suomessa ja Kuusamon seudulla järvien pinnat ovat yhä korkealla. Esimerkiksi Saimaan, Päijänteen ja Oulujärven vedenkorkeudet ovat useita kymmeniä senttejä ajankohdan keskitason yläpuolella. Parin seuraavan viikon aikana Saimaan vedenkorkeus voi vielä nousta muutaman sentin, mutta vedenkorkeus pysyy ns. normaalivyöhykkeellä. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus laskee heinäkuun aikana 0–20 cm.

Oulujärven valuma-alueella on satanut noin 200 mm viimeisen kahden kuukauden aikana, minkä vuoksi vedenpinta on korkealla suurista juoksutuksista huolimatta. Vedenkorkeus kääntyy heinäkuun puolivälissä laskuun, mikäli sää ei jatku sateisena lähiviikkojen aikana.

Posion ja Kuusamon rajalla sijaitseva Kitkajärvi on ollut kesäkuun alusta lähtien 30 vuoden pituisen havaintojakson ennätyslukeman tuntumassa. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy heinäkuun puoliväliin todennäköisesti nykyisellä tasolla, mutta voi myös nousta jopa 5–10 cm.

Vesitilanne kesäkuussa 2015

Sadanta

Kesäkuussa satoi pääosin keskimääräistä enemmän. Entisen Oulun läänin alueella sekä Etelä-Lapissa satoi hyvin runsaasti, 100–150 mm eli noin kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden. Muualla maassa kuukauden sademäärä oli 35–100 mm.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Kesäkuun alkupuolella järvien vedenkorkeudet olivat valtaosassa maata laskusuunnassa ja virtaamat melko pieniä. Loppukuun sateet kuitenkin kasvattivat virtaamia ja käänsivät monen järven vedenpinnan nousuun. Yksi sateisimmista alueista oli Pohjois-Pohjanmaa, jossa Kala-, Pyhä- ja Siikajoen vesi nousi usealla havaintopaikalla lähelle menneen kevään tulvakorkeutta.

Kesäkuun lopussa vedenpinta oli keskimääräistä korkeammalla monessa Järvi-Suomen, Pohjanmaan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin järvessä. Muualla maassa vedenkorkeudet olivat pääosin ajankohdalle tyypillisiä. Päävesistöjen kesäkuun kesivirtaamat olivat vesisateiden sekä korkealla olevien järvien pintojen ansiosta enimmäkseen tavallista suurempia.

Pohjaveden korkeus

Sateinen ja viileä alkukesä on hidastanut merkittävästi ajankohdalle tyypillistä pohjaveden pintojen laskua ja pohjavesivarannot ovat jopa täydentyneet. Pohjavedet ovat lähes koko maassa 5–30 cm yli keskiarvojen. Poikkeuksen tekee maan keskiosassa sijaitseva kuivempi vyöhyke, jossa pohjavedet ovat 5–20 cm alle ajankohdan keskimääräisen.

Pintaveden lämpötila

Kesäkuun alkupuolella vedet lämpenivät viileiden säiden myötä erittäin hitaasti. Suurimman osan kuukautta pintaveden lämpötilat olivat ajankohdan keskiarvoa alempia. Juhannuksen tienoilla paikoin lämminneen sään myötä vedet lämpenivät hetkellisesti keskimääräisen tuntumaan tai jopa sen yli, mutta viilenivät taas uudelleen. Vedet lämpenivät aivan kuukauden viimeisinä päivinä maan eteläosassa monin paikoin 18 asteen tuntumaan. Kesäkuun lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 16–19 astetta ja Pohjois-Suomessa pääosin 12–16 astetta. Lukemat olivat hieman keskiarvoa alempia tai sen tuntumassa. Kilpisjärveltä jäät sulivat juhannusviikolla eli hyvin tavanomaiseen aikaan. Kuukauden päättyessä vedet olivat siellä vielä 6-asteisia.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Vesistöennusteet:

Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.

 


Kohderyhmä: