|
|
|
Kuva: Esko Kuusisto
|
Vuoksen vesistössä Saimaan, Pielisen ja Kallaveden pinnat ovat vuoden aikaan nähden korkeimmillaan yli 20 vuoteen. Saimaan vedenkorkeus on nyt noin 80 cm tavallista korkeammalla ja lähes 30 cm ns. normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolella. Vedenkorkeus nousi marraskuun aikana 10 cm lauhasta ja sateisesta säästä johtuen. Ilman lisäjuoksutuksia Saimaan pinta olisi nyt 30 cm nykyistä tasoa korkeammalla. Ennusteen mukaan vedenkorkeuden nousu kääntyy pakastuneen sään myötä hitaaseen laskuun, jota kertyy 0–10 cm joulukuun loppuun mennessä. Talven ja kevään aikana juoksutukset toteutetaan tulovirtaamien kehitys ja saimaannorpan pesintä huomioiden. Saimaan vedenkorkeus pysyy ennusteen mukaan aina kevääseen asti selvästi tavallista korkeammalla. Pielisen vedenkorkeus on sään pakastumisen myötä kääntymässä ja Kallaveden pinta on jo kääntynyt laskuun.
Myös Päijänteen ja useimpien muiden Keski-Suomen suurten järvien pinnat ovat erittäin korkealla. Kymijoen pääuoman virtaama on yli 550 kuutiometriä sekunnissa. ”Virtaama pienenee hiukan joulukuussa, mutta pysyy hyvin suurena ainakin tammikuulle saakka. Mahdollisten kovien pakkasten aiheuttama hyyde voi pahentaa tulvaongelmia”, ennustaa vanhempi tutkija Ari Koistinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Pakkanen on aiheuttanut joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna hyydepatoja useissa paikoissa Pohjanmaalla, Karvianjoella sekä Pohjois-Savossa. Kokemäenjoella on jokeen alkanut muodostua jääkansi, joka estää hyyteen muodostumisen. Varastotilavuus Kokemäenjoen vesistön tärkeimmissä säännöstellyissä järvissä on tällä hetkellä riittävä ja hyyderiskin syntyä ehkäisevän jääkannen muodostumista voidaan tarvittaessa helpottaa juoksutuksia pienentämällä.
Jäät heikkoja maan etelä- ja keskiosassa, lunta runsaasti etelärannikolla
Marras-joulukuun vaihteessa lunta satoi erittäin runsaasti etelärannikolla. Enimmillään lumen vesiarvo kasvoi jopa 40 mm. Samalla sää kylmeni selvästi koko maassa ja vesistöt alkoivat jäätyä eteläisintä Suomea myöten. ”Suurimmat järvet maan etelä- ja keskiosassa ovat vielä osin sulia, tai jäät ovat ainakin hyvin heikkoja”, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Myös maan pohjoisosassa suurten järvien jäät ovat vielä paikoin heikkoja.
Routaa on tällä hetkellä hyvin vähän. Sitä on maan pohjoisosassa paikoitellen muutamia senttejä. Syksyn runsaiden sateiden myötä maaperä on märkä, mikä hidastaa roudan muodostusta.
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
Vesitilanne marraskuussa 2012
Sadanta
Marraskuun sadanta oli pääosin 30–90 mm. Eniten sadetta kertyi etelärannikolla sekä Etelä- ja Länsi-Lapissa ja vähiten puolestaan Pohjanmaalla. Keskimääräiseen sadantaan verrattuna maan etelä- ja keskiosassa satoi hieman tavallista vähemmän, pohjoisessa puolestaan selvästi tavanomaista enemmän.
Lumen vesiarvo
Marraskuun alkaessa valtaosassa maata oli vähän lunta, mutta leuto sää siirsi lumisen alueen rajan nopeasti Koillismaalle ja Kainuuseen. Tämän jälkeen lumipeite kävi taas maan keskiosissakin, ennen kuin kuun keskivaiheen lauha jakso sulatti lumia Lapin eteläosissa asti. Vain Pohjois-Lapissa lumen vesiarvo kasvoi lähes koko marraskuun ajan. Kuukauden viimeisinä päivinä pakkaset valtasivat koko Suomen, ja etelässä pyrytti lunta. Marras-joulukuun vaihteessa lunta oli koko maassa lukuun ottamatta pieniä alueita maan keskiosassa. Etelässä lumen vesiarvo oli suurin rannikkokaistaleella Hangosta Helsinkiin (20–40 mm). Lapissa lumen vesiarvo vaihteli etelän alle 10 mm:stä pohjoisen lähes 100 mm:iin.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Marraskuun alussa vedenpinnat olivat enimmäkseen nousussa leudon ja sateisen sään vuoksi. Sään kylmettyä pienten järvien ja jokien pinnat ehtivät kääntyä laskuun, ennen kuin kuukauden keskivaiheen lauha jakso nosti niitä taas. Kuun lopussa talvinen sää saapui koko maahan, ja vedenpinnat alkoivat laskea suurimpia järviä lukuun ottamatta. Pohjois-Lapissa sää pysyi koko marraskuun talvisena ja vedet laskivat tasaisesti. Järvien pinnat olivat vielä marraskuun lopussa erittäin korkealla valtaosassa Järvi-Suomea. Esimerkiksi Saimaa oli yli 80 cm, Pielinen yli 60 cm ja Keitele sekä Keurusselkä lähes 50 cm ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Pohjanmaalla Lappajärven ja Lestijärven pinta oli noin 40 cm keskimääräistä ylempänä. Päävesistöjen virtaamat olivat marraskuussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suurempia. Myös rannikon pienten vesistöjen virtaamat olivat marraskuussa suuria. Virtaamat kääntyivät laskuun kuukauden lopulla talvisen sään myötä.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata 20–40 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan keskiosassa pinnankorkeudet ovat paikoin jopa 40–60 cm yli keskimääräisen. Osalla pohjaveden seuranta-asemista pinnankorkeudet ovat yhtä korkealla kuin kevätsulannan aikaan.
Routa
Routaa esiintyy paikoitellen maan pohjoisosissa 0–5 cm. Erittäin märkä maaperä hidastaa roudan muodostumista.
Pintaveden lämpötila ja jäätilanne
Pohjois-Suomen pieniä järviä jäätyi jo lokakuun lopulla. Maan etelä- ja keskiosassa vedet olivat marraskuussa tavallista lämpimämpiä. Kuukauden viimeisellä viikolla kylmennyt sää jäähdytti vesiä ja kuun lopussa järvet alkoivat jäätyä maan eteläosaa myöten. Lapissa jäänpaksuus oli marraskuun lopussa enimmillään 25 cm. Inarin ja Kilpisjärven jäät olivat vielä liian heikkoja mitattavaksi. Myös Kainuussa sekä maan etelä- ja keskiosassa jäät olivat vielä hyvin ohuita. Maan eteläosan suuret järvet lainehtivat vielä kuukauden vaihteessa vapaana. SYKE varoittaa heikoista jäistä etenkin maan etelä- ja keskiosassa. Myös maan pohjoisosassa suurten järvien jäät ovat vielä paikoin heikkoja.
Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vanhempi Tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun