Hankkeen evästyksiä – mitä voidaan tehdä ja mihin pitää kiinnittää huomiota

YKR-demo-hankkeen raportin kansikuva © Elina Nyberg, kannen kuva

YKR-demo-hankkeen loppuraportti on julkaistu. Se sisältää tiivistetysti hankkeen havaintoja, pohdintaa tuloksista, ilmiöistä, suunnittelukysymyksistä sekä niihin liittyvistä tietotarpeista. Hankkeen lopputulema oli hyvin moninainen: eri kohdealueita käsitteleviin lukuihin nostettiin vain pieni tiivistys siitä, mitä alueilla kaikkiaan tutkittiin. Hankkeen verkkosivuille on koottu kohdealueiden osaraportit. joista näkee hankkeessa tuotetun aineiston kokonaisuudessaan.

Loppuraportin pääviesti on, että yhdyskuntien suunnittelussa yhteiskunnassa vaikuttavia ilmiöitä kannattaa tarkastella ja tulkita myös ruohonjuuritasolta alkaen, ei vain ulkopuolelta tulevina asioina, joita käsitellään kaavatasoina, aluevarauksina ja vaikutuksina. Kun maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan, pitäisi huolehtia, että suunnittelujärjestelmä mahdollistaa tämän ja kannustaa siihen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnitteluongelmia ratkotaan alueen ominaispiirteet tunnistaen. Laajat yhteiskunnallisiin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen liittyvät kehityskulut vaikuttavat kuitenkin kaikkiin alueisiin, joten yhteisten tavoitteiden kenttä on myös olemassa. Hyvällä tietopohjalla ja tunnistavalla otteella suunnittelu pystyy vastaamaan sekä erilaisiin paikallisten olosuhteiden haasteisiin että yhteisiin laajempiin kysymyksiin. Tämä ajatus koskee niin kaupunkien ja kuntien jokapäiväistä suunnittelua kuin yhteistyöllä tehtävää seudullista ja valtakunnallista kehittämistä kuten MAL-sopimukset tai valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Hankkeen perusteella suunnittelussa ollaan jo pitkällä tässä ajattelussa.

Loppuraportissa esitettyjä suosituksia ovat esimerkiksi tarve muuttoliiketiedon saamiseksi yhdyskuntarakenteen aluejakoihin, jotta yhdyskuntarakenteen dynamiikka tulisi havaittua paremmin paikallistasolla. Tähän liittyen yhdyskuntarakenteen aluekuokituksia pitää jatkuvasti kehittää siten, että jäsennämme alueet ilmiöiden ja niihin liittyvien ratkaisujen kautta. Tähän olemme kehittäneet erilaisia vyöhykeanalyyseja, joista kaupunkikudosten, eli jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungin tunnistaminen eri tavoin on toimivaksi todettu. Maaseutualueiden yhdyskuntarakenteen käsittelyyn tarvitaan omat tulkintansa. Erityisesti pienipiirteisten kehityskulkujen tunnistaminen on tärkeää, jotta pystymme havaitsemaan herkkiä tekijöitä aluekehityksessä. 

Havaintojemme perusteella yhdyskuntarakenteen kehityksessä tulee huomioida iän ja elämänvaiheen yhteys yhdyskuntarakenteeseen sekä tunnistaa työpaikka-alueiden sijainnin keskeinen merkitys yhdyskuntarakenteessa. Molemmat kytkeytyvät maankäytön, liikenteen, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen yhteensovittamiseen ja ovat keskeisiä tulevaisuuden kaupunkien kestävyyskysymysten kannalta. Kestävän kaupungin tavoite edellyttää työkaluja, joilla pystymme arvioimaan vaikutuksia. Ilmastovaikutusten arviointityökalut ovat suunnittelun tärkeimpiä työkaluja jo nyt, ja ne tulee jatkossa kiinnittää tiukasti alueiden käytön tietopohjaan, jota tulee parantaa ja pitää saatavilla.