Kuopiota ympäröivän maaseudun väestökehitys on monimuotoista

Uutinen 24.5.2021 klo 17.51
Maaseudun kehitysvyöhykkeet, muutos- ja dynamiikkaluokitus. Myös asumattomat alueet on luokiteltu
Maaseudun kehitysvyöhykkeet, muutos- ja dynamiikkaluokitus. Myös asumattomat alueet on luokiteltu. © SYKE, MML, Väylävirasto

Kuopion seudulla valtaosa maaseutualueista on kuntaliitosten kautta tullut osaksi hallinnollista kaupunkia. Kuopiossa maaseutualueita on lähestytty edullisuusvyöhykkeiden määrittelyllä, jota YKR-demo-hankkeessa lähdettiin kehittämään maaseudun erilaisten kehitysvyöhykkeiden tunnistamiseen tähtäävillä tarkasteluilla. Monimuotoisten paikkatietoanalyysien summana saatiin määriteltyä kolmivaiheinen luokitusmenetelmä, joka tunnistaa asutusrakenteen tiheyksien avulla, toiminnallisuuden saavutettavuuden avulla sekä alueen muutostavan väestödynamiikkaa kuvaavilla analyyseilla.  

Selkeät kasvualueet sijoittuvat kaupunkivyöhykkeen liepeille, kun taas pysyvistä asukkaista tyhjenevien rakennusten vyöhykkeet sijaitsevat alueen reunoilla. Lapsiperheiden muuttovoittoalueet jakaantuvat laajasti seudulle muodostaen volyymiltaan eriasteisia muuttovoittovyöhykkeitä. Lapsiperheiden muutosalueilla aiempi muuttovoitto on kääntynyt tappioksi, mutta muuttotappio on vielä maltillista suhteessa ikäluokkien kokoon. Ikääntyneiden muuttoliike on voimakasta useimpien palvelutaajamien välittömässä läheisyydessä. Muuttotappioalueilla kaikki ikäryhmät ovat muuttotappiolla. 

Maaseudulla yhdyskuntarakenne on ohuempi kuin kaupungeissa, ja yksittäiset toiminnot kuten työpaikat, palvelut, elinkeinot, luonto- tai kulttuuriympäristöt nousevat monesti alueita määrittäviksi tekijöiksi. Tämä puoltaa tarvetta riittävän tarkoille suunnittelun pohjatiedoille (esim. muuttoliike, työssäkäynti, väestö, työpaikat), jotta alueiden ominaispiirteet, heikkoudet ja vahvuudet sekä erilaiset kehityskulut pystytään tunnistamaan tarvittaessa kuntarajoista riippumattomasti. Maaseutua tarkemmin jäsentävä vyöhykkeisyys voi olla myös olennainen seurannan työkalu etenkin valtakunnan eri osien maaseutualueiden vertailuun. Tässä esitetty tarkastelu on tehty Kuopion seudun lähtökohdista, joten valtakunnallinen menetelmä vaatisi vielä laajempaa kehittelyä toimiakseen. 
 


Kohderyhmä: