Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Martin Forsius, John Loehr ja Niko Nappu: Evon tiedekansallispuisto kannattaa perustaa

RSS
1.12.2020 Martin Forsius, John Loehr ja Niko Nappu
 

Oletko koskaan käynyt Evolla? Olet kenties liikkunut seudulla täysin tietämättömänä, että matkaat läpi eteläisen Suomen tärkeimmän metsäalueen. Evolla tehdään monipuolista tutkimusta, jonka avulla etsitään ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin, ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseen.

Ympäristöministeriö on ehdottanut uuden kansallispuiston perustamista Evon metsäalueelle. Tämä on tervetullut uutinen, koska Etelä-Suomen metsäpinta-alasta on suojeltu ainoastaan noin 3 prosenttia, ja uhanalaisista lajeista suuri osa, 31 prosenttia ,elää ensisijaisesti metsissä. Evo on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäinen vanhojen metsien alue, ja siellä on runsaasti luonnontilaisia pienvesistöjä.

Evon kansallispuistoa valmistelevan työryhmän tavoitteena on toteuttaa maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto. Evon alueesta noin 40 kilometrin päässä sijaitsee Lammin Biologinen asema , joka on useille luonnontietelijöille tuttu jo opiskeluaikojen kenttäkursseilta. Evo on aseman keskeinen tutkimus- ja opetuskohde. Alue on tärkeä myös useille tutkimuslaitokselle ja Hämeen ammattikorkeakoululle. Tiedekansallispuisto voisi jatkossa vahvistaa korkeakoulujen kenttäopetusta ja luoda sille hyvät puitteet.

Evolla on tehty tutkimusta yli 30 vuotta

Evolla tehdään kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Alueella sijaitsee Helsingin yliopiston, usean eri tutkimuslaitoksen ja Hämeen ELY-keskuksen yhdessä ylläpitämä Valkea-Kotisen tutkimus- ja seuranta-alue. Sieltä on kerätty yli kolmenkymmen vuoden ajan monipuolista tietoa ekosysteemien toiminnasta ja ympäristömuutosten vaikutuksista ekosysteemeihin.

Blogiin_valokuva_Valkea-Kotinen
Evo on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäinen vanhojen metsien alue. Valkea-Kotisen alueella on aarnimetsää. © Jorma Keskitalo

Valkea-Kotinen on myös EU:n päästökattodirektiivin ja ilmansaasteiden kaukokulkeutumissopimuksen seurantojen virallinen seurantapaikka. Koottuja tutkimusaineistoja on käytetty lukuisissa kansainvälisissä julkaisuissa laskeuman laadun ja laskeuman pitkäaikaismuutosten osoittamiseen. Aineistoja käytetään matemaattisissa malleissa, joilla arvioidaan ilmansaasteiden ja ilmastonmuutosten vaikutuksia ekosysteemeihin.

Seurantatiedoilla ja niihin perustuvilla malleilla on ollut keskeinen merkitys kansainvälistä happamoitusongelmaa ratkaistaessa. Tutkimusaineistoja tarvitaan vastaavasti nyt ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja luontokadon pysäyttämisen tietopohjaksi. Evon tutkimuksissa käytetään hyväksi kaukokartoitusta, ja alueella tehdään myös kokeellista ekosysteemitutkimusta.

Valkea-Kotisen järven veden hiilipitoisuus ja väriluku ovat kasvaneet merkittävästi. Ilmiö johtunee ilmastonmuutoksen ja laskeuman laadun muutoksen yhteisvaikutuksista. Muutoksella on merkitystä sekä valuma-alueen hiilitaseeseen että järven fysikaalisiin ja biologisiin prosesseihin. © SYKE/Jussi Vuorenmaa

Evolla on hyvät lähtökohdat tiedekansallispuistoksi

Evolla tutkitaan myös luonnon monimuotoisuutta. Evon aineiston perusteella on osoitettu majavan olevan tärkeä avainlaji metsäekosysteemissä. Majava muokkaa elinympäristöään ja luo elinmahdollisuuksia monille muille lajeille, kuten hyönteisille, vesilinnuille ja nisäkkäille.

Evon vahvuus ovat laajat seuranta-aineistot useilta vuosikymmeniltä. Esimerkiksi viime kesänä julkaistiin tutkimus, jossa osoitettiin veden värin mittausten perusteella, että vedet ovat ruskeutuneet käsi kädessä vesihyönteisten vähenemisen kanssa.

Eurooppaan muodostetaan parhaillaan ekosysteemitutkimuksen tutkimusinfrastruktuuria Helsingin yliopiston ja saksalaisen UFZ-laitoksen johtamana. Lammin biologinen asema yhdessä Evon tutkimusalueen kanssa tulee olemaan yksi Suomen huippututkimusasemista. Euroopan tasolla valmistelua rahoittaa Euroopan komission Horizon 2020 -ohjelma, ja Suomessa valmistelua tehdään Suomen Akatemian FIRI-ohjelman rahoituksella.

Evon alueella on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat tiedekansallispuistoksi. Tiedekansallispuistossa voitaisiin esitellä koululaisille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille tutkimusmenetelmiä ja -tuloksia todellisessa tutkimusympäristössä, hienon luontokokemuksen kera.

Evon tiedekansallispuisto tarjoaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia osallistaa kansalaisia tieteen tekemiseen. Tämä herättää varmasti myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta.

Opetusta, tutkimusta, ainutlaatuista luontoa - tätä kaikkea Evo on jo nyt ja tulevaisuudessa toivottavasti paljon muutakin – maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto!

Martin Forsius on Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori. Hän tutkii ilmastonmuutoksen ja ilmansaasteiden vaikutuksia ekosysteemiprosesseihin. Hän toimii IBC-Carbon tutkimuskonsortion johtajana. Konsortion tutkimushankkeen keskeinen tutkimuskohde on Evon alueella.

John Loehr on Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman tutkimuskoordinaattori. Hän on Kentällä – In the field -työryhmän jäsen. Työryhmä valmisteli ympäristöministeriölle aloitteen tiedekansallispuiston perustamisesta. Evon alue on ollut tutkimuskohteena sekä hänen omissaan että lukuisissa biologisen aseman tutkimuksissa.

Niko Nappu on Helsingin yliopiston tutkimusasemien HiLIFE-suunnittelija. Hän on Kentällä – In the field -työryhmän jäsen. Kenttäbiologien edesottamuksia ja tiedekansallispuiston kuulumisia voi seurata Facebook-sivuilla tai Twitterissä.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.