Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Riku Lumiaro: Tulisiko saksanhirven Suomeen leviämistä edistää?

RSS
28.10.2021 Riku Lumiaro

 

Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä metsäkauris ja saksanhirvi, jota myös isokauriiksi kutsutaan, ovat yleisimmät luonnonvaraiset hirvieläimet. Niiden kannat ovat 2000-luvulla kasvaneet läntisessä Euroopassa. Myös Suomessa metsäkauriskanta on voimakkaasti kasvanut ilmastonmuutoksen vauhdittamana. Yksilöitä on nyt noin 80 000. Vähälumiset ja leudot talvet edesauttavat metsäkauriin selviämistä ja lisäävät kannan tuottavuutta.

Valkohäntäpeura ei luontaisesti kuulu Suomen luontoon

Viime vuosina suhtautuminen hirvieläimiin, etenkin valkohäntäpeuraan, on muuttunut. Valkohäntäpeurakanta on maassamme kaksin- jopa kolminkertaistunut. Laji on Suomeen 1930-luvulla istutettu pohjoisamerikkalainen vieraslaji.

Muiden hirvieläinten tavoin valkohäntäpeura aiheuttaa vahinkoa liikenteessä sekä maa- ja metsätaloudessa. Eniten yleistä mielipahaa näyttävät aiheuttavan piha- ja puutarhavahingot. Etelärannikolla ja Varsinais-Suomessa monin paikoin pihat on aidattava, jos haluaa puutarhakasveja ja kukkia tontillaan kasvattaa.

Myös valkohäntäpeuran luonnonkasveille aiheuttavat vahingot ovat herättäneet kysymyksiä. Millaisia vaikutuksia noin 125 000 valkohäntäpeuralla on luontoomme ja erityisesti uhanalaisten kasvien esiintymille?

Hirvieläinten laidunnuksesta ei ole tehty kattavaa tutkimusta. Metsäkauriin laidunnuspaine on hyvin samankaltainen kuin valkohäntäpeuran. Molemmat esimerkiksi syövät talvella mustikanvarpuja. Ahvenanmaalla ei ole lainkaan valkohäntäpeuroja, ja siellä on havaittu metsäkauriiden aiheuttavan samankaltaisia vaikutuksia mustikan varvuille kuin valkohäntäpeura manner-Suomessa. Kasviretkien oppaille tehdyssä kyselyssä hirvi nousi kaikkein merkittävämmäksi luonnonkasvien laiduntajaksi.

Valkohäntäpeurasta on myös paljon iloa ja hyötyä. Ihmiset pääsääntöisesti iloitsevat nähdessään söpön, kauniin valkohäntäpeuraperheen niityllä ruokailemassa. Valkohäntäpeuran laidunnus pitää osaltaan umpeen kasvavia perinnebiotooppeja avoimena. Se on tärkeä saaliseläin sudelle ja ilvekselle. Tiheän valkohäntäpeurakannan alueilla ilmenee vain vähän suden ja ilveksen aiheuttamia kotieläin- ja koiravahinkoja. Valkohäntäpeura on suosittu riistaeläin, jonka metsästyksen kokonaisarvo on vuosittain noin 35–40 miljoonaa euroa. Vieraslaji valkohäntäpeuralla on siten sekä merkittävä yhteiskunnallinen että ekologinen rooli.

Voisiko saksanhirvi korvata valkohäntäpeuran?

Viime vuosina Suomeen on vaeltanut kahdeksan saksanhirveä. Niitä on saapunut niin Tornionjokilaakson kautta Ruotsista kuin Karjalan kannasta pitkin Venäjältä. Laji on koitiutumassa meille luontaisesti.

Suomen valkohäntäpeurakanta sai aikoinaan alkunsa viidestä yksilöstä. Nyt saksanhirvellä on luontaisesti alkamassa vastaava prosessi. Meille vaeltaneet yksilöt ovat toistaiseksi olleet uroksia, eikä lisääntymistä ole tapahtunut. Vielä on liian aikaista puhua Suomen saksanhirvikannasta.

Sen sijaan nyt on hyvä aika aloittaa yleinen keskustelua siitä, miten suhtaudumme ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin luonnossamme. Pyrimmekö aktiivisesti sopuetumaan väistämättömiin muutoksiin vai tarraudummeko kiinni menneisyyteen ja haluumme nähdä eteläinen Suomi edelleen pohjoisena havumetsävyöhykkeenä?

Meillä olisi mahdollisuus edesauttaa saksanhirven kotiutumista Suomeen tarhaamalla tai siirtoistuttamalla saksanhirveä eteläiseen Suomeen niin kuin tehtiin metsäkauriille. Se edistäisi eurooppalaisen lajiston luontaista sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja eteläisen Suomen muuttumista lehtimetsävyöhykkeeksi. Se tarjoaisi myös mahdollisuuden päästä eroon vieraslaji valkohäntäpeurasta, mikäli se katsottaisiin tarpeelliseksi.

Riku Lumiaro työskentelee luonnon monimuotoisuuden ja luontoviestinnän parissa. Hän esimerkiksi toimii nisäkäsasiantuntijana, vetää Luontokunnat-verkostoa ja kehittää yritysten ja kuntasektorin ympäristövastuullisuutta.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (1 kommenttia)
Panu Hänninen
28.10.2021
klo 13.32
Mielenkiintoinen kirjoitus. En ole tarkkaan perehtynyt minkälainen saksanhirven ja meidän oman hirven ekologinen lokero on. Saattavat olla sen verran erilaiset, ettei isompaa kilpailua tulisi. Toki aika sen sitten näyttäisi. Valkohäntäkauris sen sijaan
jäisi toiseksi saksanhirvelle. Toki lopputuloksena voisi olla, että kaikki edellämainitut menestyisivät Suomessa ja ongelmat vain pahenisivat. Jos valkohäntäkaurista halutaan vähentää reilusti, niin sen metsästys tulisi sallia siinä kuten metsäkauriinkin.
Eli nykyisiin aluevaatimuksiin tulisi tehdä selkeä muutos tai mieluusti poistaa kokonaan. Toki ampumakoe tulisi suorittaa, sillä kyseessä on selkestä isompi eläin.