Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Ekosysteemihotelli

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Ekosysteemihotellin avulla lievennetään luonnon monimuotoisuudelle tapahtuvia vahinkoja maankäytön muutoksissa. Toimintamallin avulla voidaan pyrkiä säästämään paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä eliölajeja ja niiden muodostamia yhteisöjä (ekosysteemejä) siirtämällä niitä rakennushankkeen ajaksi tilapäiseen turvaan, josta ne aikanaan palautetaan alkuperäiselle paikalleen tai sen lähelle. Yhteiskunnallisesti merkittävissä isoissa rakennushankkeissa (valtatiet, radat), joissa lajistolle aiheutuvaa haittaa ei voida välttää, ekosysteemihotellin avulla voidaan pyrkiä turvaamaan myös valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Vielä kokeiluasteella oleva menetelmä soveltuu vain siirroista aiheutuvaa häiriötä sietäville lajeille.

 

Maankäyttö voi aiheuttaa luonnonarvojen köyhtymistä, uhata eliölajien pitkäaikaista selviytymistä ja jopa kokonaisten ekosysteemien toimintaa. Tästä syystä tarvitaan toimintamalleja, joilla vähennetään luonnonsuojelun ja maankäytön ristiriitoja. Hankkeessa testaamme ekosysteemihotellin toimivuutta biodiversiteetin turvaamisessa ja selvitämme ekologisen kompensaation mahdollisuuksia.

Ekosysteemihotelli tarjoaa turvapaikan lajistolle maankäytön muutoksissa. Ensimmäinen ekosysteemihotelli on perustettu Raaseporin alueelle paahdeympäristöjen lajistolle. Pilottikohteessa tutkimusalueen vanhan tienpientareen paahdeympäristön lajistoa ion siirretty mahdollisimman kokonaisena ekosysteeminä läheiselle käytöstä poistetulle soranottoalueelle. Siirrot on tehty suunnitteilla olevan tienrakennushankkeen takia. Tutkimuksessa seurataan ja analysoidaan paahdeympäristön lajiston ja koko ekosysteemin selviytymistä ekosysteemihotellin alueella. Tulokset raportoidaan kansainvälisesti ja kotimaassa eri sidosryhmille.

Ekosysteemien siirroista vastaavat yhdessä Suomen ympäristökeskus SYKE ja Rudus oy. SYKEn vastuulla on hankkeen koordinointi, tutkimussuunnittelu ja ekosysteemihotellin lajiston seuranta.Osana hanketta selvitetään ekosysteemihotellin potentiaalia ekologisen kompensaation menetelmänä sekä muita Suomen luonnolle ja maankäytön tarpeille sopivia luonnon heikennyksien lieventämis- ja  kompensaatiomenetelmiä.

Kimalainen kangasajuruohon kukassa.
Kimalainen kangasajuruoholla. © Kuva: Minna Pekkonen

Raaseporin Ekosysteemihotelli – Paahderinteen kasvillisuus

Ekosysteemihotellin ensimmäisellä koealueella Raaseporissa paahderinteen kasvillisuus näyttäisi viihtyvän hyvin. Alueelle on nyt tehty paahde-ekosysteemin lajiston siirtoja kaksi kertaa. Lajistoa siirrettiin kauhakuormaajan kauhan kokoisina paakkuina. Paakut nostettiin kohdista, joissa kasvoi joko hietaneilikkaa tai kangasajuruohoa tai molempia.

Ensimmäisellä, marraskuussa 2014 toteutetulla siirtoalueella kangasajuruoho on kahden talvikauden jälkeen pärjännyt hyvin: se oli hävinnyt seurannan aikana vain kolmelta siirretyltä paakulta, joilla sitä alkujaan oli  (selviytymisprosentti 81%). Hietaneilikka on kukkinut ekosysteemihotellin rinteessä hyvin runsaana ja selviytynyt yhtä lukuun ottamatta kaikilla siirretyillä paakuilla (93%). Ensimmäisten joukossa hotellialueelle paahde-ekosysteemin kasvilajistosta ovat siirtyneet myös esimerkiksi karvaskallioinen (Erigeron acer), pietaryrtti (Tanacetum vulgare) ja ahosuolaheinä (Rumex acetosella).

Toinen paahde-ekosysteemin lajiston siirto tehtiin syksyllä 2015. Ensimmäisen talven jälkeen kesän 2016 seurannoissa kaikilla siirretyillä kohteilla kukki vähintään yksi kohdelajeista (hietaneilikka, kangasajuruoho, kissankäpälä).

Keväällä 2016 kokeiltiin myös kissankäpälän siirtoa turvaan tienpientareilta hotellin alueelle. Toukokuun kuiva ja lämmin sää oli lapiotyönä siirretyille kissankäpälille haastava, mutta syyskuussa elävien kissankäpäläruusukkeiden määrä oli lisääntynyt huomattavasti ekosysteemihotellin alueella. Tulevien vuosien seurantojen perusteella voidaan paremmin arvioida kuinka hyvin kissankäpälän siirrot onnistuivat.

Tavoitteena on, että kukkineet yksilöt siementävät paikalla ja alkavat levitä omin voimin elinvoimaisiksi populaatioiksi. Se on edellytys sille, että myös lajeista riippuvaiset hyönteiset voivat menestyä niiden turvaksi luodussa ekosysteemihotellissa.

Ekosysteemin kehittymistä ja lajiston selviytymistä seurataan koko hankkeen ajan. Ekosysteemin palautus alkuperäiselle alueelle riippuu tiehankkeen toteutusaikataulusta.

 

 

 

 

Hankkeen loppuraportti on nyt julkaistu: Ekosysteemihotelli - lajiston turvapaikka maankäytön muutoksissa

Ekosysteemihotellin kuulumisia voi seurata ja kommentoida Twitterissä tunnuksella #ekohot.

Lisätietoja

Tutkija Minna Pekkonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 779, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 585, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtaja Petri Ahlroth, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 054, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hietaneilikka ja kangasajuruoho ekosysteemihotellin paahderinteessä.
Hietaneilikka ja kangasajuruoho ekosysteemihotellin paahderinteessä. © Kuva: Minna Pekkonen
Julkaistu 13.4.2017 klo 14.08, päivitetty 11.6.2019 klo 11.59

Kohderyhmä: