Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Webinaari 26.5.2021

Elohopea Suomen pohjoisilla alueilla – Webinaari ke 26.5.2021

Elohopea on kaukokulkeutuva ja napa-alueille kertyvä myrkyllinen aine. Vaikka elohopean käyttö ja päästöt ovat vähentyneet esimerkiksi Euroopassa, on elohopean kiertokulku ympäristössä pitkä, ja muilla maapallon alueilla lisääntyvät päästöt voivat kulkeutua kauas.

Lapin kalalajeja (rautu, hauki, lohi, taimen, ahven, siika, made)
© Kimmo Kahilainen

Suomalaiset altistuvat elohopealle pääasiassa kala-aterioiden kautta. Ruokamurroksessa kotimaisen kalan käyttö lisääntyy ja kotimaisen kalan syöntiä edistetään ohjelmilla. Kalojen elohopeapitoisuus vaihtelee paljon erityyppisissä vesissä ja kalalajeissa. Elohopealle altistuminen kalaravinnon kautta ei Suomessa ole samaa tasoa kuin pohjoisemmilla alkuperäiskansoilla, mutta eri alueille kohdentuvaa tietoa tulee Suomessakin kartuttaa, jotta altistumisen riskejä voidaan tarkentaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kerrytetty uutta tietoa elohopean kierron eri vaiheista, Lapin kalojen elohopeapitoisuuksista ja osa vanhoista elohopeaa koskevista oletuksista ei vaikuta kunnolla pitävän paikkaansa. Sekä valtakunnan tasolla että kunnissa on hyvä myös tietää eri kalalajien elohopeapitoisuudet alueittain.

Useat tutkimuslaitokset (SYKE, THL, IL, Luke, Helsingin ja Oulun yliopistot) ovat osallistuneet Arktisen ympäristön seuranta- ja arviointiohjelman (AMAP) meneillään olevaan elohopea-arvioon. Tämän arvioinnin päätulokset julkaistaan toukokuussa 2021 Arktisen neuvoston ministerikokouksen yhteydessä.

Elohopea Arktiksella ja muualla maailmalla on – globaalista kontaminaatiosta huolimatta – eri asia kuin kotimainen tilanteemme. Ministerikokouksen jälkeen, 26.5.2021 järjestettiin kansallinen webinaari, jossa käsiteltiin elohopean merkitystä kotimaisesta näkökulmasta:

  • Millaisia havaintoja elohopean kiertokulusta on Suomessa, erityisesti Lapissa?
  • Kuinka havainnot eroavat muista pohjoisista alueista?
  • Millaiset prosessit vaikuttavat elohopeaan ilmakehässä ja maaperässä?
  • Kuinka prosessit heijastuvat ravintoverkoissa – erityisesti kaloissa?
  • Mitä tämä merkitsee ihmisten altistumiselle?
  • Mitä tietoja meiltä puuttuu tulevaisuuden hahmottamiseksi? Onko meillä tarvittava tieto, jotta voimme turvallisesti edistää kotimaisen kalan syöntiä?

Tilaisuuden ohjelma:

I osa

  • Seminaarin avaus – kansliapäällikkö Juhani Damski, ympäristöministeriö
  • Elohopea globaalina ongelmana – entä Lappi?
  • Elohopean kansainväliset ja kansalliset rajoitustoimet
  • Elohopea ilmassa, kulkeutuminen ja muutokset
  • Elohopea maaympäristössä
  • Elohopean kertyminen kaloihin ja ravintoverkkoihin – erityisesti Lapissa

 II osa

  • Ihmisten altistuminen elohopealle ja muille ympäristöperäisille kontaminanteille
  • Ihmisten altistuminen elohopealle Lapissa
  • Ihmisten altistuminen elohopealle elintarvikkeiden kautta
  • Loppukeskustelu – tie eteenpäin

Moderaattoreina toimivat Pia Rotko ja Tarja-Maaria Tuosa, Innotiimi Oy. Kiitos kaikille osallistuneille!

Lisätietoja:

Jaakko Mannio, johtava tutkija
Suomen ympäristökeskus SYKE
Jaakko.mannio@syke.fi
 

Julkaistu 7.6.2021 klo 14.52, päivitetty 22.6.2021 klo 14.28
Aihealue:
Kohderyhmä: