Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Jokien ja järvien vedenlaadun seuranta

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Aihe ja tavoitteet

Ympäristöhallinnon jokien ja järvien vedenlaadun seurantaverkko palvelee mm. vesiensuojelun suuntaviivojen toteutumisen seurantaa, EU:n direktiiveissä velvoitettua tiedonkeruuta vedenlaadusta ja rajavesien tilan seurantaa (UN/ECE ja kahdenväliset sopimukset rajanaapureiden kanssa). Direktiiveistä keskeisimmät ovat vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD, 2000/60/EY), nitraattidirektiivi (92/676/ETY) ja kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Tämä verkko on osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa. Kohteet edustavat vertailuoloja tai hyviä pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Jokien ja järvien biologinen seuranta esitetään omana hankkeenaan, mutta seurantaverkko on sama.

  1. Seurantaverkko on laadittu yhdistämällä valtakunnalliset ja alueelliset seurannat. Jokien ja järvien vedenlaadun seurannan tavoitteena on:Saada riittävä ja luotettava kuva jokien ja järvien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta.
  2. Tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi.

Seurantafrekvenssi on joko vuosittainen (4–12 kertaa vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein toistuvaa. Seurattavat muuttujat on jaettu paketteihin ja eri kohteilla seurataan erilaisia muuttujapaketteja.

Joet

  • ryhmä RW_A: Lämpötila, Happi, Happi %, Sameus, Hach, Sähkönjoht., Kiintoaine, alkaliniteetti Gran, pH, Väri, CODMn, Kok.N, NO2-N+NO3-N, NH4-N, Kok.P, PO4-P, Fe
  • ryhmä RW_B: Al, K, Ca, Mg, Na, Org.C/TOC, Epäorg.C/TIC, SiO2, Cl, SO4, Mn, liuk.kok.P, liuk. PO4-P
  • ryhmä RW_C: As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Hg

Järvet

  • ryhmä LW_A: lämpötila, happi, happi-%
  • ryhmä LW_B: sameus (Hach), sähkönjoht., alkalinit. Gran, pH, väri, CODMn, kok. N, NO2-N+NO3-N, NH4-N, kok. P, PO4-P, Fe
  • ryhmä LW_C: Al, K, Ca, Mg, Na, Org.C/TOC, SiO2, Cl, SO4, Mn
  • ryhmä LW_D: a-klorofylli
  • ryhmä LW_E: liuk. PO4-P
  • ryhmä LW_F(kaukokartoitus): absorptiokerroin 400nm, absorptiokerroin 750 nm, kiintoaine

Seurattavien kohteiden tyyppiedustavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi aina kun on ollut mahdollista, on valittu kohde Natura 2000 -alueelta, jotta saataisiin tuettua luontodirektiivin edellyttämää seurantaa.

Kalavesidirektiivin vuoksi seurattavat kohteet ovat osin samoja kuin VPD:n perusseurantaverkon kohteet. Osaa kohteista seurataan pääosin vesistöjen velvoitetarkkailussa. Seurattavaa muuttujaluetteloa on karsittu ja ko. direktiivi pyritään kattamaan samalla seurannalla kuin mitä VPD vaatii.

Verkkoon on pyritty valitsemaan havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa seurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-luvulle. Varsinkin pienempien jokien ja järvien osalta aikasarjat voivat olla hajanaisia ja/tai lyhyitä. Tiedot tallentuvat kaikkien havaintopisteiden osalta HERTTA-tietojärjestelmään, josta ne päivittyvät myös Internetin Oiva-palveluun (Oiva - ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille).

Miksi vesien laatua seurataan

Sekä ihmisen toiminta, että luonnon omat mekanismit voivat muuttaa veden laatua. Seurantatietojen avulla voidaan selvittää onko esim. rehevyyttä kuvaavissa muuttujissa, kuten ravinne- ja klorofylli-pitoisuuksissa tapahtunut muutoksia pitkällä aikavälillä. Tietojen avulla voidaan myös selvittää ovatko vesiensuojelutoimet parantaneet vesien laatua. Ympäristön seuranta on SYKEn lakisääteinen tehtävä.

Jokien veden laatua on seurattu valtakunnallisesti vuodesta 1962 alkaen. Jätevesien puhdistus oli tuolloin vielä vaatimattomalla tasolla ja vesien laadusta oli niukalti tietoa. Vesien seurannan tavoitteena olikin selvittää pääasiassa jätevesien vesistövaikutuksia, vaikka myös puhtaita vesiä seurattiin. Veden laadun seuranta alkoi tuottaa tietoa vesiensuojelutoimien tueksi.

Jätevedenpuhdistamojen rakentaminen alkoi laajemmin 1970-luvulla. Puhdistamojen vaikutukset alkoivat pian heijastua vesien laadun paranemisena erityisesti pistemäisten kuormittajien, kuten asutuksen läheisissä vesissä. Vesien laadun seurannalla on ollut tärkeä osuus suomalaisessa vesiensuojelussa. Seurannan merkitys on kasvanut EU:iin liittymisen myötä.

Eurooppalainen seurantaverkko

Useimmat Euroopan maat ovat sitoutuneet toimittamaan tietoa omasta seurantaverkostaan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) käyttöön. Vuonna 2000 aloimme Suomessakin puhua Eurowaternetista ja jokavuotinen tietojen toimitus EEA:lle alkoi. Noudattaen EEA:n ohjeita, Eurowaternettiin valittiin edustavia, pitkään seurattuja havaintopaikkoja, joilla seurattava muuttujavalikoima oli laaja. EEA käyttää verkosta nykyisin nimitystä EIONET-Water ja raportoinnista nimitystä ympäristöntilaraportointi (State of Environment reporting eli SoE).

Tulokset

Seurannan tuottamat tiedot tallennetaan SYKEn ylläpitämään tietojärjestelmään. Niitä käytetään arvioitaessa maamme vesien tilaa mm. ammatillisissa julkaisuissa ja raporteissa sekä tieteellisissä tutkimuksissa. Vuosittaisiin ja kesäkauden tietoihin perustuvat muuttujien tilastolliset suureet (mm. keskiarvo) toimitetaan Euroopan ympäristökeskukselle vuosittain hydro-morfologisten tietojen ohella. Lisäksi tietoja käytetään mm. raportoitaessa EU:n eri direktiivien mukaisesti mm. vesipuitedirektiivi, maataloudesta peräisin olevan nitraatin rehevöittävästä vaikutuksesta ja kalavesien veden laadusta. Tulokset ovat myös mukana vesien ekologisessa luokituksessa. Tuloksia on esitetty mm. oheisissa julkaisuissa sekä SYKEn ja alueellisten ympäristökeskusten internet-sivuilla.

Kesto

Jokien ja järvien vedenlaadun seuranta alkoi 1960-luvulla ja jatkuu edelleen. Seurannassa olleiden havaintopaikkojen määrä on vaihdellut ja seurannasta vastaava taho on vaihtunut useasti, mutta tarjolla on edelleen iso joukko havaintopaikkoja, joilla vedenlaadun seuranta on jatkunut 1960-luvulta asti. Nyt voimassa oleva ohjelma on laadittu vuosille 2009–2012, ja sitä tarkastetaan tarvittaessa ennen seuraavan jakson, 2013–2015, alkua.

Tärkeimmät julkaisut

Ekholm P., Granlund K., Kauppila P., Mitikka S., Niemi J., Rankinen K., Räike A. ja Räsänen J. 2008. Influence of EU policy on agricultural nutrient losses and the state of receiving surface waters in Finland. Agricultural and Food Science Vol. 16 (2007): 228–300.

Ekholm P., Kauppila P., Mitikka S., Niemi J., Räike A. ja Räsänen J. Luku 6. Vesistökuormitus ja vesien tilan kehitys vesistöseurantojen perusteella. Eila Turtola ja Riitta Lemola (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikutukset vesistökuormitukseen, satoon ja viljelyn talouteen v. 2000 – 2006 (MYTVAS 2). MTTn julkaisuja.

Saviranta, L., Mitikka, S., Gustafsson, J., Kinnunen, T., Koivurinta, M., Liski, U.-M., Muurman, J., Räike, A., Raateoja, M., Rask, M., Törrönen, J., Vuoristo, H. ja Åkerla, H. 2007. Vesienhoitoalueen seuranta - Seurannan periaatteet ja esimerkkejä seurantaohjelman laatimiseen. Ympäristöministeriön raportteja 20/2006 (pdf). 100 sivua. Helsinki 2007.

Niemi, J. 2007. Pohjois-Lapin jokien veden laatu. Vesitalous 1/2007:32–35.

Niemi, J. and Raateland, A. 2007. River water quality in the Finnish Eurowaternet. Boreal Environment Research 12:571–584.

Pietiläinen O.-P. ja Mitikka S. 2006. Typpi ja fosfori suurjärvien minimiravinteina. Teoksessa: Simola H. (toim.) Suurjärviseminaari 2006. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 145:12–18.

Niemi,J. ja Raateland, A. 2005. Eurowaternet- jokien veden laatu 1998–2002. Vesitalous 5/2005:31–36

Ekholm, P. & Mitikka, S. 2004. Agricultural lakes in Finland: Current water quality and trends. Environmental Monitoring and Assessment (Submitted June 2004).

Mitikka S., Britschgi R., Granlund K., Grönroos J., Kauppila P., Mäkinen R., Niemi J., Pyykkönen S., Raateland A. & Silvo K. 2004. Report on the implementation of the Nitrates Directive in Finland 2004. The Finnish Environment 741 (pdf). Helsinki 2005.

Rekolainen S., Mitikka S., Vuorenmaa J. & Johansson M. 2004. Rapid decline of dissolved nitrogen in Finnish lakes. Journal of Hydrology 304 (2005) 94-102.

Niemi, J., Lepistö, L., Mannio, J., Mitikka, S. & Pietiläinen, O.-P. 2004. Quality and trends of Finnish inland waters. In: Eloranta P. (ed.). Inland and Coastal Waters in Finland. SIL XXIX

Mitikka, S. & Ekholm, P. 2003. Lakes in the Finnish Eurowaternet: status and trends. The Science of the Total Environment. The Science and the Total Environment 310 (2003) 37-45.

Räike, A., Pietiläinen, O.-P., Rekolainen, S., Kauppila, P., Pitkänen, H., Niemi, J. and Raateland, A.2003. Trends of phosphorus, nitrogen and chlorophyll a concentrations in Finnish rivers and lakes in 1975-2000. The Science of the Total Environment 310:47-59.

Rekolainen S., J. Mannio, S. Mitikka, J. Vuorenmaa, L. Lepistö, A. Lepistö, K. Kenttämies, J. Rissanen, S. Syri, O.-P. Pietiläinen, P. Ekholm, O. Malve, R. Mäkinen, A. Nikander 2002. Nitraattitypen väheneminen Suomen järvissä: esiselvitys syistä ja seurauksista. Helsinki. Suomen ympäristökeskus. - 33 s. kuv., taul. Suomen ympäristökeskuksen moniste 244. ISBN 952-11-1082-1

Kallio, K., Koponen, S., Pulliainen, J., Pyhälahti, T. 2002. Applicability of MODIS 250?m data for regional lake monitoring. Proceedings of the Seventh International Conference on Remote Sensing for Marine and Coastal Environments, Miami, Florida, 20-22 May 2002. Veridian, Ann Arbor, MI, USA. 8 pp. [CD-ROM]

Koponen, S., Pulliainen, J., Kallio, K. & Hallikainen, M. 2002. Lake water quality classification with airborne hyperspectral spectrometer and simulated MERIS data. Remote Sensing of Environment 79: 51?59.

Vuoristo, H., Kauppila, P., Räike, A., Ekholm, P., Rekolainen, S., Niemi, J., Kiirikki, M. & Pitkänen, H. 2002. Vesien tila 1990–2000. Vesiensuojelun tavoiteohjelman väliarviointi. (The Quality of Finnish Surface Waters in 1990–2000. Assessment of National Water Protection Objectives.) Helsinki, Finnish Environment Institute. Mimeograph series of Finnish Environment Institute 250. 64 p. (In Finnish with an English abstract). ISBN 952-11-1131-3 (nid), ISBN 952-11-1132-1 (pdf).

Mitikka, S., Lepistö, L. & Jokipii, R. 2001. Sisävesien rehevyys vuonna 2000 ja jaksolla 1985-1999. Ympäristö vol 15/ Katsaus nro 2, Pintavedet s. 22–24. ISSN 1237?0711.

Antikainen, S., Lepistö, L. & Jokipii, R. 2000. Sisävesien rehevyys vuonna 1999 ja jaksolla 1985–1998. Ympäristö / Katsaus nro 2, Pintavedet s. 20–22. ISSN 1237?0711.

Antikainen, S. 1999. Nutrients and chlorophyll a in lake monitoring. In Peltonen, A. & Viljanen, M. (eds.): Proceedings of a workshop on monitoring of large lakes. Page. 63. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 126. Joensuun yliopistopaino. ISSN 0358-7347. ISBN 951-708-785-3.

Antikainen, S. 1999. Monitoring and classification of lake water quality in Finland. In A. Peltonen, E. Grönlund & M. Viljanen (eds.): Proceedings of the third international Lake Ladoga symposium 1999. University of Joensuu, Publications of Karelian institute N:o 129. Joensuu 2000.

Antikainen, S. & Jokipii, R. 1999. Sisävesien rehevyys vuonna 1998 ja jaksolla 1985-1997. Ympäristö / Katsaus, vol.13, nro 2, s. 20-21. ISSN 1237-0711.

Antikainen, S. 1998. Valtakunnallinen veden laadun seuranta Suomessa. National monitoring of water quality in Finland. In: Grönlund, E., Simola, H., Viljanen, M. & Niinioja, R. 1998 (eds.). Saimaa-seminaari 1998. Saimaa nyt ja tulevaisuudessa. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 122. Joensuu. Pp. 66–70.

Antikainen, S., Lepistö, L., Niemelä, M. & Jokipii, R. 1998. Sisävesien rehevöityminen: klorofylli ja levät. Suomen ympäristökeskus. Ympäristö/katsaus Pintavedet vol. 12 nro 2. Helsinki. Sivut 22–23.

Niemi, J. 1998. The quality of river waters in Finland. European Water Management 1(3):36-40.

Antikainen, S., Lepistö, L. & Niemelä, M. 1997. Sisävesien rehevyys. Ympäristö/katsaus 2/1997 Pintavedet. Helsinki. Sivut 22–23.

Niemi,J. 1997. Vedenlaadun alueelliset erot Suomessa 1966–1995. Vesitalous 5/1997:24 - 30.

Niemi, J.S., Niemi, R.M., Malin, V. and Poikolainen M-L. 1997. Bacteriological quality of Finnish rivers and lakes. Environ. Toxicol. Water Qual.12:15–21.

Niemi, J.S., R.M. Niemi, V. Malin ja M-L. Poikolainen. 1996. Suomen jokien ja järvien hygieeninen laatu 1963–1993. Vesitalous 2/1996:1-6.

Antikainen, S., Puupponen, M., Vuoristo, H. ja Seuna, P. 1996. Surface Water Monitoring Networks in Finland. EurAqua: Optimizing Freshwater Data Monitoring Networks Including Links with Modelling. Second technical review. Paris, la Defence, October 18-20, 1995. ISSN 1430-9297.

Laaksonen, R. and Malin, V. 1985. Regional water quality in Finland 1965-1985. Aqua Fennica 15:201-209.

Laaksonen, R. 1970. Water quality in the Water Systems. A study based on the observations carried out by the Water Pollution Control Authority 1962-1968. Maa ja Vesiteknillisiä tutkimuksia (Soil and Hydrotechnical Investigations) No.17. Helsinki. (In Finnish, English Abstract). 132 pp.

Suomen vesihuollon kehitys

Katko, T. S. 1997. Water: Evolution of Water Supply and Sanitation in Finland from the mid -1800s to 2000. Finnish Water and Waste Water Works Association. 104 pp.

Katko, T. S. 1996. Vettä. Suomen vesihuollon kehitys kaupungeissa ja maaseudulla. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. 416 s.

Eurowaternet-seurantaverkko

Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.- P., Puupponen, M. ja E. Rönkä. 2001. Vesien tilan seuranta euroaikaan. Vesitalous 5/2001:29–32.

Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.- P., Puupponen, M. and E. Rönkä. 2001. The Finnish Eurowaternet. European Water Management 4(4):47–53.

Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.-P., Puupponen, M. and E. Rönkä. 2001. The Finnish Eurowaternet- with information about Finnish water resources and monitoring strategies. The Finnish Environment 445. pp. 62. Finnish Environment Institute.

Nixon, S., Grath, J. and Bøgestrand, J. 1998. Eurowaternet – The European Environment Agengy's Monitoring and Informantion Network for Inland Waters. Technical Guidelines for Im-plementation. European Environment Agency. Technical Report No. 7. 47 pp. (http://reports.eea.eu.int/TECH07/en/tab_abstract_RLR).

Vesien laatu Euroopassa

Nixon, S., Trent, Z., Marcuello, C. and Lallana, C. 2003. Europe's water: An indicator-based assessment. European Environment Agency. Topic report 1/2003. 97 p. http://reports.eea.eu.int/topic_report_2003_1/en

European Environment Agency. 1998. Europe's Environment: The Second Assessment. 293 pp. Elsevier Science Ltd. (http://reports.eea.eu.int/92-828-3351-8/en)

Kristensen, P. & Hansen, H.O. (eds.) 1994. European Rivers and Lakes. Assessment of their Environmental State. European Environment Agency. EEA Environmental Monographs 1. 122 pp.

Bernes, C. 1993. The Nordic Environment : Present State, Trends and Threats. Prepared by the Nordic Council of Ministers, Nordic Environment Report Group. Nord 1993:12.

Lisätietoja

Sari Mitikka (ent. Antikainen), vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus (SYKE), etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 24.4.2015 klo 12.36, päivitetty 24.4.2015 klo 16.21