Kaksi tuoretta tutkimusta kertoo hydrologisten olojen muutoksista

Uutinen 12.3.2019 klo 11.11
Hydrologiset muutokset
Suomen hydrologisissa oloissa on tapahtunut muutoksia sekä viimeisen sadan vuoden aikana että viime vuosikymmeninä erityisesti talvi- ja kevätkausina. © Johanna Korhonen

Järvien jääpeiteaika on lyhentynyt ja jokien talvi- ja kevätaikaiset virtaamat ovat kasvaneet. Myös jokien kevään virtaamahuippu on aikaistunut. Kaksi tuoretta tutkimusta osoittavat pitkäaikaismuutoksia Suomen hydrologisissa oloissa.

Suomen hydrologisia pitkäaikaismuutoksia esitellään kahdessa tuoreessa opinnäytteessä. Johanna Korhosen väitöskirjassa tarkastellaan Suomen jää- ja virtaamahavaintosarjoja ja niiden muutoksia jopa 150–300 vuoden ajalta. Niklas Dahlbergin diplomityössä puolestaan tarkastellaan Kainuun Pesiöjärven hydrologisten aikasarjojen muutoksia 1980–2018.

Molemmat tutkimukset antoivat samanlaisia tuloksia. Hydrologisissa oloissa on tapahtunut muutoksia sekä viimeisen sadan vuoden aikana että viime vuosikymmeninä erityisesti talvi- ja kevätkausina. Järvien jääpeiteaika on lyhentynyt ja jokien talvi- ja kevätaikaiset virtaamat ovat kasvaneet. Samoin jokien kevään virtaamahuippu on aikaistunut.

Muutoksia koko Suomessa

Johanna Korhosen väitöskirjan mukaan järvien jäätyminen on myöhentynyt ja jäidenlähtö aikaistunut. Jääpeitekausi on lyhentynyt. Muutokset ovat voimistuneet viime vuosikymmeninä. Ennätyslukemia on saatu 2000-luvulla.

Jokien virtaamaoloissa on nähtävissä virtaamien kasvua talvi- ja kevätkausina. Kevättulvahuiput ovat aikaistuneet. Talvi- ja kevätaikaiset hydrologiset trendit ovat linjassa vuotuisten ja kausittaisten ilman lämpötilan ja sademäärän muutosten kanssa. Trendit ovat linjassa myös ilmastonmuutosskenaarioiden kanssa.

Pitkäaikaismuutosten lisäksi työssä esitellään ilmastojärjestelmien ja hydrologisten olojen yhteyksiä.

Kainuussa samansuuntaiset tulokset

Niklas Dahlbergin diplomityössä esitellään Kainuun Pesiöjärven valuma-alueen hydrologisten aikasarjojen muutoksia sekä alueen maankäyttöä ja sen muutoksia.

Trendianalyysi paljasti nousevia trendejä valuma-alueen jokien talven ja kevään vuosittaisissa keskivirtaamissa. Myös kevätjaksojen pienimmissä virtaamissa on nouseva trendi. Alkutalven sadanta on kasvanut ja ilman lämpötila noussut. Lisäksi talven suurimmat lumen vesiarvot ovat pienentyneet, ja jäänlähtö on aikaistunut.

Valuma-alueen järvien kokonaistypen pitoisuudessa havaittiin pääasiassa nousevia trendejä. Pesiöjärvessä nousevia trendejä havaittiin talvella vesipatsaan pohjakerroksessa ja kesällä vesipatsaan pintakerroksessa. Pieni-Pesiöjärvessä pintaveden keväisen kokonaistypen pitoisuudessa havaittiin kuitenkin laskeva trendi.

Maanpeiteanalyysissä havaittiin turvemaametsän pinta-alan pienentyneen turvemaiden ojituksen takia. Maanpeitteen muutokset olivat kuitenkin pieniä. Siksi havaittujen hydrologisten trendien pääteltiin johtuvan ilmastotekijöistä.

Hydrologisten trendien lisäksi työssä selvitettiin pohjavesivalunnan osuutta Pesiöjärven vesitaseessa.

Lisätietoja

Kehittämispäällikkö Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Suunnittelija Niklas Dahlberg, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä

 


Kohderyhmä: