Pohjavedenoton velvoitetarkkailua on tarpeen päivittää

Uutinen 23.5.2019 klo 10.56
Vedenottamo
Tyypillisessä vedenoton tarkkailuohjelmassa on 6-8 tarkkailupistettä, joista pohjaveden pintaa mitataan 6 kertaa vuodessa. Pohjaveden laatua seurataan esimerkiksi yhdessä tai kahdessa tarkkailupisteestä 2-3 kertaa vuodessa. © Jari Rintala

Pohjavedenottamoita sijoitetaan yhä useammin alueille, joiden vaikutusalueella sijaitsee pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja tai esiintyy pohjavedestä riippuvaisia arvokkaita luontokohteita. Pohjavedenoton tarkkailuohjelmassa tulee siksi huomioida myös pohjaveden laatu sekä arvokkaat luontokohteet.

Pohjavedenoton velvoitetarkkailulla selvitetään vedenoton vaikutuksia vedenottoalueen ja sen ympäristön hydrogeologiaan ja laajemminkin luonnonoloihin. Vedenoton tarkkailuohjelmien laajuus ja sisältö vaihtelevat merkittävästi eri puolilla maata. Tarkkailuohjelmien sisältövaatimuksia ja tarkkailun järjestämistä onkin tarpeen yhdenmukaistaa. Tarkkailuohjelman laajuudessa tulee kuitenkin ottaa huomioon paikalliset olot.

Monet voimassa olevat pohjavedenottoluvat ja niihin liittyvät tarkkailuohjelmat ovat peräisin 1970–1990-luvuilta. Vanhat tarkkailuvelvoitteet ovat paikoin melko suppeita ja niissä on päivitystarvetta.

Tarkkailupisteet tulee valita niin, että ne edustavat hyvin pohjavesialueen olosuhteita. Seurantaa tulee tehdä riittävän usein. Pohjaveden laadun tarkkailuun riittävät huomattavasti harvemmat tarkkailupisteet ja mittaustiheys kuin pohjaveden korkeuden tarkkailuun. Arvokkaiden luontokohteiden seuranta kohdistuu ensi sijassa Natura-alueiden vesitaseeseen ja luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin lähteisiin.

Tarkkailujen raportoinnissa on puutteita

Tarkkailun tulokset ja johtopäätökset tulisi toimittaa lupamääräysten mukaisesti valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittaisessa yhteenvetoraportissa. Pohjaveden korkeus- ja laatutiedot tulisi toimittaa valtion ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET), mistä ne ovat soveltuvin osin kaikkien käytettävissä.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) selvityksen mukaan vuosittaisten yhteenvetoraporttien toimittamisessa ja sisällössä on kuitenkin ilmennyt puutteita. Myöskään tarkkailutuloksia ei aina ole toimitettu ympäristöhallinnolle.

SYKE on selvittänyt pohjavedenottamoiden velvoitetarkkailun nykytilaa ja kehittämistarpeita POLVEKE-hankkeessa. Hanketta rahoittivat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto.

Lisätietoja:

vanhempi tutkija Jari Rintala, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kohderyhmä: