Kestävän kulutuksen ohjauskeinot KULO

Kulutus on herättänyt huomiota sekä ilmasto- ja energiastrategiassa ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU 2021) että Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa. Ihmisten kulutusvalinnat ja elämäntavat nousivat ilmastokeskusteluun erityisesti syksyllä 2018, kun kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) puolentoista asteen raportti korosti ilmastotoimien kiireellisyyttä ja nosti esiin kulutuksen. Vuosien 2030, 2035 ja 2050 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ovat niin haastavia, ettei niihin pystytä vastaamaan ilman suuria muutoksia yksityisessä ja julkisessa kulutuksessa. Ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin liittyen pyritään myös laajemmin resurssitehokkuuden parantamiseen mm. kiertotalouden avulla.

Suomen kulutusperusteisesti lasketut kotimaan loppukäytön kasvihuonekaasupäästöt olivat 73,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Mt CO2e) vuonna 2015. Tämä niin kutsuttu Suomen hiilijalanjälki oli 33 % suurempi kuin Suomen alueella syntynyt virallisissa tilastoissa esitettävä päästö. Kulutusperusteisesti määritetystä päästöstä 66 % aiheutui kotitalouksien kulutuksesta, ja 12 % julkisesta kulutuksesta. Päästöjen suhteellinen väheneminen vuosien 2000 ja 2019 välillä on ollut pienempi kotitalouksien kulutukselle kuin Suomen aluepäästöille.

Kulutuksen ilmasto-ohjauksen vaikuttavuutta voidaan lisätä toteuttamalla ohjauskeinokokonaisuuksia, jolloin ohjauskeinojen välisiä synergiaetuja saadaan esiin ja ohjauksen tehokkuutta voidaan parantaa. Ohjauskeinojen hyväksyttävyyteen voidaan myötävaikuttaa hyvällä toimeenpanolla. Uusien ratkaisujen (kuten vähän energiaa käyttävien laitteiden ja energian pientuotantolaitosten) hyväksyttävyyttä voidaan vahvistaa tukitoimin. Näitä ovat tiedotus, kysyntä- ja tarjontapuolen osaamisen vahvistaminen, sekä markkinoiden ohjaaminen esimerkiksi laadunvalvonnan ja sertifioinnin avulla. Myös seuranta ja välittömien myönteisten vaikutusten ja sivuvaikutusten esiin saaminen ovat tärkeitä. Ohjauksen pitkäjänteisyys ja vaikuttavuus, jotka ovat tietysti olennaisia ilmastopolitiikan onnistumisen kannalta, ovat tärkeitä myös hyväksyttävyyden kannalta.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on tunnistaa ja arvioida ohjauskeinoyhdistelmiä, joiden avulla voidaan tehokkaasti vähentää yksityisen kulutuksen ilmastopäästöjä vuoteen 2035 mennessä. Näiden ohjauskeinoyhdistelmien päämääränä on valtavirtaistaa kestävät, vähäpäästöiset elämäntavat ja kulutus. Toimiviin ohjauskeinoyhdistelmiin pyritään arvioimalla sekä erillisten ohjauskeinojen että niiden muodostamien kokonaisuuksien vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta, toteutettavuutta, hyväksyttävyyttä ja riskejä.

Tavoitteena on tuottaa ainakin kaksi ohjauskeinoyhdistelmää, joiden päästövähennystavoitteet ovat 50 ja 70 prosenttia vertailuvuoden tasosta. Ohjauskeinoyhdistelmät kohdistuvat ruoan kulutukseen, asumiseen, liikkumiseen ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Sektorikohtaisten ohjauskeinojen lisäksi tuotetaan tietoa ja ehdotuksia poikkileikkaavista ohjauskeinoista, joilla voidaan vaikuttaa useisiin yksityisen kulutuksen osa-alueisiin (esim. yhdyskuntasuunnittelu, teknologia- ja innovaatiopolitiikka, markkinoinnin sääntely, kulutusverot, henkilökohtainen päästökauppa). Ohjauskeinoyhdistelmiä muotoiltaessa otetaan huomioon kiertotaloudelle asetetut tavoitteet, niin että ohjauskeinot edistävät kulutustuotteiden elinkaaren pidentämistä, korjauspalveluiden ja uudelleenkäytön houkuttelevuutta, jätteen määrän vähentämistä, yhteiskäyttöpalveluita, jakamistaloutta sekä päästöttömien aktiivisten kulkutapojen käyttöä.

Hankkeessa myös päivitetään tuoreet tiedot kotitalouksien kulutuksen ja julkisen kulutuksen ja investointien nykyisistä kasvihuonekaasupäästöistä.

Lisätietoja

Tutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus, puh. 0295 251 131, etunimi.sukunimi@syke.fi

Julkaistu 5.5.2022 klo 14.25, päivitetty 3.4.2024 klo 12.49