StrateGIS-menetelmä Hankkeessa kehitettiin menetelmää, jossa tunnistetaan ja arvotetaan paikkatietojen avulla ympäristön hyvinvointitekijöitä kuntien tai kaupunkiseutujen suunnittelun ja päätöks...

Nopeasti muuttuvassa maailmassa luonnon tilan seuranta on yhä tärkeämpää. Luotettava, avoin ja ajanmukainen tieto luo pohjan demokraattiselle päätöksenteolle. Suomi on myös osallisena kansainvälisiss...

Ajankohtaista EKOLAS-hankkeen loppuraportti (pdf) (2 147 kB) Tausta Pintavesien tilan arviointi on oleellinen osa vesienhoidon tietoketjua, sillä tila-arvioita käytetään ves...

Biotalouteen pohjautuvat kasvuodotukset lisäävät paineita Suomen metsien käytölle. Lisääntyvillä metsänhakkuilla voi olla negatiivisia vaikutuksia metsälajistolle ja ilmastonmuutosta hid...

POLKU2030-arviointihankkeella oli kaksi päätavoitetta: 1. Tuottaa riippumaton ja kokonaisvaltainen näkemys Suomen kestävän kehityksen politiikasta, erityisesti Suomen kansallisen politiikan, Age...

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman uuden tutkimushankkeen tavoitteena on edistää sopeutumista ilmastonmuutokseen ja luoda edellytyksiä metsien kestävälle hyödyntämiselle. ...

  SPICE on EU-rahoitteinen kehityshanke, jonka tavoitteena on tukea  Itämeren alueellisen tila-arvion tekemistä . Tila-arvio tukee Itämeren EU-jäsenmaita myös meristrategia...

Tarkan kuvan saaminen ravinteiden liikkeistä peltolohkoilta vesistöihin ja sieltä merialueille vaatii Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden mielestä nykyisen mall......

Erilaisilla kaukokartoituspohjaisilla paikkatietoaineistoilla ja indikaattoreilla voidaan lisätä luonnon tarjoamien ekosysteemipalvelujen systemaattista seurantaa, kertoo SYKEn tutkija Laura Monosen v......

Vesistöjen eliöyhteisöjä koskevat seurannat ja arvioinnit perustuvat perinteisesti oletukseen siitä, että tietyn paikan lajikoostumus määräytyy paikallisten ympäristöolojen mukaan. Ympäristöolot voiva......

Ympäristötutkimus – ja sen osana merentutkimus – tarvitsee niin nais- kuin miestutkijoidenkin panosta.  Tasa- ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on edellytys sille, että osaamista ja oivalluksia ...

KekeArvi-hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta ja siinä käytettävää toimenpidesitoumustyökalua tulisi kehittää. Hanke arvioi monipuoliseen aineistopohja...

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 astui voimaan 1.1.2016. Toimintaohjelman ytimenä ovat 17 yhteisesti hyväksyttyä tavoitetta ja niiden 169 alatavoitetta. Avain2030-hankkeen y...

  Tarkoitus MARMONI-hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia menetelmiä Itämeren meriluonnon monimuotoi...

Yli puolet Keski-Aasian makeasta vedestä saa alkunsa Tadzhikistanissa. Runsaan veden maassa ollaan huolissaan luonnonvesien kunnosta ja veden laadun vaikutuksista ympäristön ja ihmisten terveyteen. T...

  Vihreä kasvu on yhteinen tahtotila Suomessa, mutta sen toteuttamiseen liittyy merkittäviä painotuseroja. Vihreälle kasvulle ei ole määritelty selkeää tavoitetilaa tai indikaattore...

Kulutus on noussut huomion kohteeksi sekä ilmasto- ja energiastrategiassa että hallituksen tulevaisuusselonteossa. Vuosien 2020, 2030 ja 2050 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ovat niin h...

Ilmastonmuutoksen keskeisenä syynä pidetään kasvihuonekaasujen, tärkeimpinä hiilidioksidin (CO 2 ) ja metaanin (CH 4 ), kertymistä ilmakehään. Maaympäristön eliöyhteisöillä, varsinkin pohjoise...

Hankkeessa selvitetään Pohjois-Karjalan maakunnan talouden tuotantorakenne ja tuotevirrat rahamääräisenä ja tuotetaan Pohjois-Karjalan ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli. Hankkeen kohderyhmänä ov...

Lähtökohdat Verkoston perustamisen keskeiset lähtökohdat sekä toiminta-ajatukset ovat jatkuvuus, voimavarojen keskittäminen ja aineistojen käytettävyys. Monet keskeiset ekologiset prosessi...