Suomen pölyttäjähyönteiskantojen tila, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen merkitys maataloudelle (PÖLYHYÖTY)

Kansainvälisen Luontopaneelin (IPBES) vuonna 2016 julkaiseman raportin mukaan pölyttäjäkantojen heikkeneminen uhkaa maailmanlaajuisesti sekä luonnon- että viljelykasvien pölytystä, ja voi siten heikentää luonnonkasvien siementuotantoa ja viljelykasvien satotasoja. EU on käynnistänyt yhteisen aloitteen pölyttäjien tilan parantamiseksi. Vuonna 2022 valmistui myös Suomen kansallinen pölyttäjästrategia.

Hankkeessa vastataan kolmeen keskeiseen tietotarpeeseen hyönteisten pölytyspalveluista keskittyen niiden tarjontaan, kehitykseen ja taloudelliseen arvoon koko maan mittakaavassa. Näihin tietotarpeisiin vastataan hankkeessa seuraavien kolmen työpaketin (TP) kautta:

TP1: Pölyttäjähyönteisten kantojen tila ja kehitys Suomessa (Juha Pöyry).

TP2: Seurantamenetelmät ja esitys kansallisen pölyttäjäseurannan järjestämiseksi (Janne Heliölä).

TP3: Mehiläispölytyksen tarjonta maatalousalueilla ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo (Mikko Kuussaari).

 

Pölyttäjähyönteisten tilan kehitystä (TP1) koskevat tulokset valmistuvat valtaosin vasta vuoden 2021 aikana. Alla on auki klikattavissa kaksi tuloskuvaajaa: A) Mehiläishoitajien Liiton jäsenten (yhtenäinen viiva; vasen asteikko) ja heidän mehiläispesiensä (katkoviiva; oikea asteikko) lukumäärät, sekä B) yö- ja päiväperhosten kokonaismäärien kehitys.

Pölyttäjämäärät
 

Kimalaisseurantaan (TP2) liittyen alla on ladattavissa 19.4.2.2019 koulutustilaisuuden Powerpoint-materiaalit ja videoidut esitykset. Keväällä 2020 vastaava koulutus järjestettiin korona-epidemian vuoksi kahtena pienimuotoisena maastoretkeilynä (18.4.2020).

Kimalaisseurannan pilotoinnin (TP2) tulokset vuosilta 2019, 2020 ja 2021 on raportoitu täällä:

Alta voit ladata kaikki kimalaisseurannassa tarvittavat määritys- ja havainnointiohjeet, maastolomakkeen sekä tallennusohjeen havaintojen syöttämisestä Laji.fi -verkkopalveluun. Voit pyytää toimittamaan näitä myös postitse (ota yhteyttä: janne.heliola@syke.fi).

Här finns anvisningar och blanketter för uppföljning av humlor också på svenska:

Tarhamehiläisen tarjoamaa pölytyspalvelua (TP3) koskevia tulostietoja on tähän mennessä julkaistu täällä:

SYKE toteutti vuosina 2021-2022 myös toisen, tavoitteiltaan osin saman kaltaisen tutkimushankkeen "Hyönteispopulaatioiden kannankehitysten seuranta Suomessa". Tässä hankkeessa tarkasteltiin myös vesiselkärangattomien kannoissa tapahtuneita muutoksia. Hankkeen loppuraporttia ei ole saatavilla julkaisuna, mutta se on ladattavissa PDF-tiedostona alta:

Lisätietoja:

PÖLYHYÖTY -hanke yleensä sekä kimalaisseuranta: Janne Heliölä, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0400 148 654.

Julkaistu 7.3.2019 klo 17.22, päivitetty 26.5.2022 klo 21.32