AJANKOHTAISTA
Eini Niemisen väitös 5.6.2020:
Soiden suojelun haasteet voidaan selättää, mutta se vaatii muutoksia suojelukäytäntöihin
Pakkosuojelu on monille maanomistajille kirosana. Vapaaehtoinen luonnonsuojelu onkin saanut kannatusta niin maanomistajien kuin luonnonsuojelijoiden keskuudessa. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Eini Nieminen tutki, miten soidensuojelun täydennysohjelman vaiheet velvoittavasta ohjelmasta vapaaehtoiseksi soidensuojeluksi vaikuttivat suoluontoon ja maanomistajiin.
Suomen rannikon arvokkaimmat vedenalaiset meriluontoalueet tutuiksi
Tieto meriluonnosta ja sen arvoalueista on oleellinen osa meren kestävää hyödyntämistä. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMUn viidentoista vuoden kartoitusten tuloksena tuotettiin vihdoin vuonna 2018 ensimmäinen meriluonnon arvokartta. Arvokartta perustui noin 140.000 VELMU-havaintoon ja se huomioi sekä lajit että luontotyypit ja niihin vaikuttavat paineet. Kartta tuotettiin käyttäen Zonation-ohjelmaa. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että jopa kolme neljäsosaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisimmista ja toiminnallisesti tärkeimmistä alueista sijaitsee nykyisen merensuojeluverkoston ulkopuolella.
Zonationin käytön historiaa Suomessa
Ohjelmiston hyödyntäminen Suomessa käytännön suojelutyön tukena alkoi 2000-luvun lopulla, kun Helsingin yliopisto ja Metsähallitus alkoivat tehdä yhteistyötä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSOn) parissa. Syntyi ympäristöministeriön rahoittama Zonation METSOn toteutuksen tukena -projekti, jossa luotu yhteistyömalli on jatkunut tähän päivään asti.
Vuosien varrella tarpeet ja toimintakenttä ovat muuttuneet jonkin verran, mutta alusta asti keskiössä on ollut ajatus siitä, miten Zonation-ohjelmiston käyttö voisi edesauttaa ympäristöhallinnon ja metsähallinnon rajallisten luonnonsuojeluun suunnattujen resurssien suuntaamisessa. Tärkeä yhteistyökumppani onkin ollut tiiviisti projektissa mukana toimiva maa- ja metsätalousministeriö, joka johtaa Suomessa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa ja rahoittaa luonnonhoidollisia toimenpiteitä metsätalousalueilla.
Vuosien varrella analyysejä on toteutettu räätälöidysti yksittäisille toimijoille kuten Metsähallitukselle ja Suomen metsäkeskukselle sekä koko ympäristöhallinnon tarpeisiin. Priorisointien avulla on selvitetty metsien, soiden, perinnebiotooppien, merialueiden ja maakuntatason monimuotoisuusarvoja sekä Natura 2000 -verkoston arvokkaimpia alueita ja kustannustehokkaimpia ennallistamiskohteita.
Kymmenen vuoden sisällä Suomessa tapahtunut paikkatietoaineistojen avautuminen INSPIRE-direktiivin (2007/2/EC) täytäntöönpanon myötä on laajentanut tulosten käyttäjäkuntaa yksittäisistä tahoista tavalliseen kansalaiseen.
Jos haluat tietää lisää Zonation-ohjelmistosta ja sen käytöstä Suomessa niin ota yhteyttä
Zonaattorit Ekologinen päätösanalyysi yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena (MetZo II) -projekista. Vasemmalta oikealle: Marja Hokkanen (Metsähallitus Luontopalvelut), Santtu Kareksela (Metsähallitus Luontopalvelut), Atte Moilanen (Helsingin yliopisto), Niko Leikola (Suomen ympäristökeskus SYKE) ja Ninni Mikkonen (Suomen ympäristökeskus SYKE). Kuva: Ninni Mikkonen