Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Maria Kämäri

Kehitysinsinööri, Vesikeskus

FT (Maantiede)

20190725_0857MariaKamari_LowRes - Copy
 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Puh. +358 295 251334

SKYPE: Kämäri Maria (SYKE)

Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus
Osoite: Latokartanonkaari 11, 00790

Maria Kämäri @Research Gate

 

Nykyinen tehtävä

  • ravinteiden ja kiintoaineen kulkeutuminen, vesistövaikutukset, jokitutkimus

  • peltoviljelyn ravinnehuuhtoumien vähentäminen

  • jatkuvatoimisilla jokiveden vedenlaatumittareilla mitatun aineiston käsitttely

 

Tutkimushankkeet

 

Kiiintoaine- ja ravinnedynamiikan vaihtelu jäätyvissä joissa

Väitöstutkimus 2014-2018

Tutkimuskokonaisuudessa tarkastelin erityisesti talven vaikutuksia jokiprosesseihin ja vedenlaatuun. Tutkin muun muassa jääkannen vaikutuksia virtausnopeuksiin ja kiintoaineen kulkeumaan sekä vedenlaadun vaihtelua eri aikaskaaloissa.

Tutkimuksessa tehtiin ja hyödynnettiin monia kenttämittauksia. Talvisia ja avovesiajan virtausmittauksia toteutin Itä-Suomen ja Turun yliopiston tutkijoiden kanssa Kokemäenjoella Porissa ja Pulmankijoella Nuorgamissa.

Jään paksuutta mittasin perinteisesti kairaamalla jäätä sekä radioaaltosignaalia lähettävällä ja vastaanottavalla maatutkalla. Maatutka soveltuu hyvin laaja-alaisempaan jokijään paksuusvaihtelun mittaamiseen, sillä referenssiksi riittää muutama kairan reiästä mitattu jään paksuuslukema

Vantaanjoen vesistössä seurataan vedenlaatua jatkuvatoimisella optisella anturilla, mikä mahdollistaa sameuden, typpiravinteen ja orgaanisen hiilen pitoisuusmuutosten tarkan seurannan. Tutkimuksessa havaitsin, että kyseiset vedenlaatuparametrit reagoivat eri tavoin virtaaman vaihteluihin.

HYstereesi
Kuva: Vantaanjoella sameuden, nitraattitypen ja happea kuluttavan orgaanisen aineen määrän (COD) vaihteluun liittyvä hystereesi-ilmiö lumen sulannan aikaan. Kaikkien kolmen vedenlaatuparametrin pitoisuudet jokivedessä eroavat nousevan ja laskevan virtaaman aikana. Lisää aiheesta artikkelissa Kämäri et al. (2018).
 

Tutkimuksessa toteutin myös hydrodynaamista jokimallinnusta HEC-RAS ohjelmistolla, jota sovelsin Kokemäenjoen alaosaan. Ilmastoskenaarioiden mukaan Kokemäenjoen virtaamat lisääntyvät talvella ja tulvahuiput pienenevät keväällä. Samalla jääpeitteinen aika lyhenee ja talviajan kiintoainekuormitus kasvaa.

Koko väitöskirja löytyy täältä: Spatiotemporal variation of sediment and nutrient dynamics in seasonally ice-covered rivers

Väitöstutkimuksen rahoittajia: Maj ja Tor Nesslingin säätiö (2014-2016), Suomen kulttuurirahaston Satakunnan maakuntarahasto (2017), Itä-Suomen yliopisto (2017).

 

Tausta

Vuosina 2001-2007 olen ollut mukana kehittämässä operatiivista toimintaa palvelevia öljyn kulkeutumisen ennustamismenetelmiä Itämeren öljypäästöjen varalle.

 

Julkaisut

Artikkelit

Julkaisut ja viittaukset (Google Scholar)

 

 

Julkaistu 30.6.2017 klo 15.26, päivitetty 15.8.2019 klo 11.08

Kohderyhmä: