Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Arseenipitoisen juomaveden käytön vähentäminen Nepalissa (NeAs)

Lyhytosoite: www.syke.fi/hankkeet/neas

Hankkeen tavoite

Hankkeen tavoitteena on Nepalin vesisektorin sidosryhmien parantunut osaaminen etsiä, jakaa ja hyödyntää pohjaveden arseenipitoisuuteen sekä juomaveden arseenipitoisuuden vähentämiseen liittyvää tietoa ja osaamista. Hankkeen välittömänä tavoitteena on kumppaniorganisaation Department of Water Supply and Sanitation Management -osaston parantunut kapasiteetti ohjeistaa ja tukea vesialan toimijoita arseenipitoisen juomaveden käytön vähentämiseksi.

Tausta

Pohjaveden arseenikontaminaatio on ympäristöterveysongelma monilla alueilla ja se vaikuttaa suureen joukkoon ihmisiä etenkin kehitysmaissa. Aasian maissa pohjaveden korkea arseenipitoisuus aiheuttaa terveysriskin arviolta 65 miljoonalle ihmiselle. Pitkäaikainen altistuminen juomaveden ja ruoan aiheuttamalle arseenille voi aiheuttaa mm. syöpää ja ihovaurioita. Tärkeintä vaikutusalueilla olevissa yhteisöissä on vähentää arseenille altistumista turvallisen vesihuollon avulla.

Nepalissa pohjaveden arseeni on pääosin geologista alkuperää ja sitä on metallisena alkuaineena maankuoressa. Viimeisten 25 000 vuoden aikana arseenipitoisia kiviä on erodoitunut ja kulkeutunut Himalajan vuoristoalueilta ja kerrostunut tulvien mukana Nepalin alaville tasankoalueille (Terai), missä arseeni muodostaa ongelman pohjavedessä.

Kolmella alueella Teraissa tehtiin Nepalin ensimmäinen järjestelmällinen arseenikartoitus vuonna 1999. Arseenitietokannan luomiseksi vuosina 2005–2008 tehtiin kattava kartoitus 20 alueella Teraissa. Tämä kartoitus vahvisti, että pohjaveden arseenikontaminaatio aiheuttaa merkittävän riskin Terai-alueen kansanterveydelle. Pahin tilanne on Nawalparasissa, jossa lähes 12 prosentilla putkikaivoista arseenipitoisuus on yli 50 µg/l, joka ylittää WHO:n määrittelemän arseenin ohjearvon 10 µg/l.

Nepalissa turvallisen vesihuollon varmistaminen on Nepalin vesiministeriön alaisen osaston Department of Water Supply and Sewerage Management (DWSSM) vastuulla. DWSSM on 2019 aloittanut arseeniongelman hallitsemisohjelman, jonka toteuttamisessa on paljon haasteita.

Talouskohtainen rautanaula-hiekkasuodatin Nepalissa
Nepalissa käytetään talouskohtaisia kaivoveden suodattimia, joissa ylinnä on rautanaulapatja arseenin poistoa varten ja sen alla hiekkakerros orgaanisen materiaalin poistamiseksi. © Taina Nystén
 

Projektin valmistelu

SYKEn ja GTK:n asiantuntijoiden valmistelumatka Nepaliin järjestettiin elokuussa 2019 hankeidean sekä arseeniongelman hallitsemiseen liittyvien tarpeiden ja prioriteettien määrittelemiseksi. Vierailun aikana laadittiin alustava hankesuunnitelma yhteistyössä DWSSM:n ja WHO:n kanssa. WHO on nimittänyt DWSSM:iin oman neuvonantajansa arseeniin liittyen, koska arseenin saastuttama juomavesi aiheuttaa vakavan terveysriskin.

Projektin toteutus

Hankkeella on neljä painopistettä (Output):

  1. pohjaveden arseeniin liittyvän tiedon hallinta ja tiedonjako eri toimijoiden välillä
  2. pohjaveden arseeniin liittyvä käsitteellinen kuvaus sekä ohjeistukset ja suositukset vesisektorille
  3. pohjaveden arseenipitoisuuksien selvittäminen
  4. viestintä ja arseenitietoisuuden lisääminen sekä verkottuminen eri toimijoiden välillä

DWSSM:n edellytyksiä ohjata arseeniongelman hallitsemistoimia vahvistetaan edistämällä eri toimijoiden välistä tiedonkulkua, kehittämällä tehokkaita käytäntöjä tiedonkäsittelyyn ja -hallintaan sekä lisäämällä myös ymmärrystä geologisten olosuhteiden vaikutuksista pohjaveden laatuun.

Lisäksi parannetaan DWSSM:n kykyä hyödyntää ja soveltaa geologista ja hydrogeologista tutkimustietoa päätöksenteon pohjana luomalla pilottialueelta käsitteellinen malli, jolla kuvataan arseenin esiintymistä alueelle tyypillisessä geologisessa ympäristössä. Hankkeen pilottialueena on Nepalin 5. provinssin piirikunta Parasi (West Nawalparasi).

Vesinäytteenottoa, arseenin kenttämittausmenetelmiä ja laboratorioanalyysejä arvioidaan ja testataan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa DWSSM:n tietotason päivittämiseksi. Osaamista lisätään koulutuksella maastossa, työpaikolla ja valmistelemalla ToT-materiaalia (training of trainers).

Hankkeessa laadittavan DWSSM:n viestintäsuunnitelman tavoitteena on, että paikallisviranomaisten ja kansalaisten tietoisuus arseenin pilaaman pohjaveden terveysvaikutuksista ja riskien hallintakeinoista lisääntyy.

Projektissa havaituista parhaista käytänteistä laaditaan toimintamalli, jota soveltamalla voidaan jatkossa myös muualla Nepalissa mahdollisuuksien mukaan välttää arseenipitoisen pohjaveden käyttöä vesilaitosten raakaveden lähteenä.

Lisätietoja

  • Hankkeen projektipäällikkö, ryhmäpäällikkö Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK, etunimi.sukunimi@gtk.fi
  • SYKEn osuuden projektipäällikkö, erikoistutkija Sirkku Tuominen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Hankkeen muut vastuulliset henkilöt, Taina Nystén (SYKE) etunimi.sukunimi@ymparisto.fi ja Jussi Ahonen (GTK) etunimi.sukunimi@gtk.fi
Julkaistu 30.6.2020 klo 15.34, päivitetty 21.8.2020 klo 16.23