Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kuntakohtaiset haittakustannukset

IHKU-mallin laajentaminen kuntien ilmansuojelutyön tueksi

Alkuperäisessä IHKU-hankkeessa ilmansaasteiden terveyshaittakustannukset laskettiin keskiarvoina koko Suomelle. Koska merkittävä osa erityisesti matalalta päästökorkeudelta vapautuvien pienhiukkaspäästöjen terveyshaitoista aiheutuu päästölähteen lähiympäristössä, jaettiin osa sektoreista taajamissa ja haja-asutusalueella tapahtuviin päästöihin. Haittakustannusten suuri ero taajamissa ja haja-asutusalueilla tapahtuvien päästöjen välillä osoitti, että mallintamisen alueellisella tarkkuudella on merkittävä vaikutus tuloksiin. Tämän vuoksi mallia päätettiin jatkohankkeessa laajentaa niin, että haittakustannukset on laskettu kunnille erikseen. Se mahdollisti myös taajama/haja-asutusjaon poisjättämisen, joka omalta osaltaan monimutkaisti IHKU-laskurin käyttöä. Alkuperäinen IHKU-malli soveltuu kuitenkin hyvin esim. valtakunnallisten ilmansuojelutoimenpiteiden hyötyjen arviointiin.

Kuntakohtaiset IHKU-laskennat

IHKU-laskurista on mallin jatkohankkeessa tehty vaihtoehtoinen versio, joka sisältää kuntakohtaisia mallinnuksia haittakustanuksista. Uudessa IHKU-laskurissa liikenteestä, työkoneista ja puun pienpoltosta tuleva primääristen PM2.5-hiukkasten väestöaltistus on mallinnettu erikseen kaikille yli 50 000 asukkaan kunnille. Pienemmät kunnat on jaettu väkiluvun perusteella kolmeen luokkaan, jotka ovat 0 – 9 999, 10 000 – 29 999 ja 30 000 – 49 999 asukasta. Näille kunnille tehdyt mallinnukset ovat kyseisten luokkien keskiarvoja.

Voima- ja teollisuuslaitosten korkeammista piipuista tulevien primääristen PM2.5-hiukkasten väestöaltistus on mallinnettu kolmella eri alueellisella tarkkuudella: pääkaupunkiseutu, > 50 000 asukkaan kunnat ja < 50 000 asukkaan kunnat. Näille päästöille käytetyt haittakustannukset määräytyvät laskurissa sen mukaan, mikä kunta käyttöliittymästä valitaan.

Laskennoissa on käytetty vuoden 2015 kuntajakoa ja väestötietoja. Muiden lähteiden haittakustannukset ovat yhä koko Suomen keskiarvoja.

Vaihtoehtoiset käyttöliittymät IHKU-laskuriin

Muita uusia laskentoja

Jatkohankkeessa laskettiin myös haittakustannukset kaikille tarkastelluille päästöille käyttäen lähtöoletuksena neljättä vaihtoehtoista kustannusarvoa ennenaikaiselle kuolemalle. Ennenaikainen kuolema on terveyshaittojen kustannusarvion osalta selvästi merkittävämpi tekijä kuin sairastumiset. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin ns. arvotettuja kustannuksia, joita voi ajatella elämänlaadun alenemisena suorien talousvaikutusten sijaan. Elämän hintaa on vaikea määritellä, vaikka aihetta on paljon tutkittu. IHKU-mallissa asiaa on tarkasteltu kahta perusmenetelmää käyttäen: asettamalla oletushinta yhdelle elinvuodelle (VOLY = Value Of Life Year) tai elämälle ylipäänsä (VSL = Value of Statistical Life). Ensimmäisellä menetelmällä kustannus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon elinvuosia arvion mukaan menetettiin, jolloin nuoren ihmisen ennenaikainen kuolema on kustannukseltaan suurempi kuin vanhalla ihmisellä. Toisella menetelmällä kaikkien elämä on saman arvoinen, riippumatta henkilön iästä. Jälkimmäinen menetelmä antaa tyypillisesti selvästi suuremmat haittakustannukset ennenaikaiselle kuolemalle.

IHKU-hankkeessa käytettiin kahta VOLY- ja yhtä VSL-arvoa. Arvot ovat samoja mitä on käytetty monissa merkittävissä eurooppalaisissa tutkimuksissa (EEA 2009, EEA 2014, CAFE 2005), jotta IHKU-mallin tulokset olisivat vertailukelpoisia niiden kanssa. Arvot ovat alun perin Euroopan komission NewExt -tutkimuksesta vuodelta 2000. Siinä selvitettiin ihmisten halukkuutta maksaa kuolemanriskin pienestä alenemisesta joko välittömästi tai 70 vuoden iässä. Kyselyistä johdettiin sekä tilastollisen elinvuoden että elämän hinta. Käytettäessä arvoja myöhemmissä tutkimuksissa (myös IHKUssa) VOLY ja VSL -luvut on inflaatiokorjattu, mutta niissä ei ole huomioitu tulotason kasvun vaikutusta ihmisten maksuhalukkuuteen. IHKU-loppuraportissa todettiin, että korjaamalla arvot tulotason muutoksella, ne olisivat vajaa 60 % nyt käytettyjä korkeammat. Tämä tarkoittaa, että mallissa käytettyjä terveyshaittakustannuksia voidaan pitää aliarvioina. Lisäksi useissa uudemmissa tutkimuksissa erityisesti VSL-arvot ovat olleet huomattavasti IHKUssa käytettyjä korkeampia. OECD:n (2012) tekemässä meta-analyysissä suositellaan EU-maille keskimäärin 3,6 milj. € VSL-arvo. Muutettuna nykyrahaksi ja suhteutettuna Suomen tulotasoon tämä olisi 6,1 milj. €. Parhaillaan käynnissä olevassa yhteispohjoismaisessa hankkeessa ollaan selvittämässä Pohjoismaille sopivaa VSL-arvoa. Alustavaa tulosta 3,5 milj. € on käytetty IHKU -laskurin toisena arvona.

IHKU-mallissa, kuten monissa vastaavissa kansallisissa malleissa, terveyshaittoja ja niiden kustannuksia on arvioitu ainoastaan oman maan väestön osalta. Jatkohankkeessa mallinnettiin Suomen primäärihiukkaspäästöjen aiheuttamaa väestöaltistusta myös maamme rajojen ulkopuolella. Ottamalla huomioon näiden päästöjen kulkeutuminen naapurimaihin, kasvaisi aiheutuvien terveyshaittojen määrä noin 20 %. Merkittävä osa haitoista aiheutuisi Pietarin alueella. Tältä osin myös päivitetyn IHKU-laskurin terveyshaittakustannuksia aliarvioidaan yhä. Ilmansaasteiden kaukokulkeutumisen vuoksi paikalliset toimenpiteet eivät usein riitä hyvän ilmanlaadun varmistamiseksi, vaan tarvitaan alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Lähteitä:

EEA, 2009. EC4MACS project websites. Conclusions at http://www.ec4macs.eu/downloads/reports/InterimAssessment/EC4MACS-InterimAssessmentchap5.pdf

EEA 2014. Costs of air pollution from European industrial facilities 2008-2012. – and updated assessment. European Environment Agency, Technical report 20

Hurley F, Hunt A, Cowie H, Holland M, Miller B, Pye S, Watkiss S. 2005. Methodology for the costbenefit analysis for CAFE. Volume 2: Health Impact Assessment. AEAT/ED51014/Methodology vol. 2, issue 2.

OECD (2012), Mortality Risk Valuation in Environment, Health and Transport Policies, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/9789264130807-en.

Julkaistu 4.8.2020 klo 14.10, päivitetty 10.11.2020 klo 11.24
Aihealue: