Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE)

© Kuva: Jamo Images / AdobeStock.

Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeen tehtävänä on tukea Suomea hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Hankkeen painopiste on haastavissa päästövähennystoimissa maataloudessa, raskaassa liikenteessä ja teollisuuden prosesseissa

Ratkaisuina hankkeessa kehitetään kosteikkoviljelyn, kasviproteiinien ja biokaasun arvoketjuja, edistetään raskaan liikenteen kuljetusten ja työkoneiden energiatehokkuustoimia sekä puhtaiden käyttövoimien käyttöönottoa, ja vauhditetaan pienten ja keskisuurten yritysten tuotantoprosessien älykästä sähköistämistä. Hankkeessa tuetaan Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n päästövähennysvelvoitteiden saavuttamista Suomessa laatimalla ehdotuksia ja työkaluja politiikkatoimien ja ilmastorahoituksen tehostamiseksi.

20 miljoonan euron rahoituksella toteutetaan merkittäviä pilotti- ja demoinvestointeja suomalaisissa yrityksissä ja edistetään toimia niiden skaalaamiseksi. Hanke tukee Suomea toteuttamaan päästövähennystoimia ja investointeja, joilla voidaan parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta, vähentää ilmastonmuutoksesta koituvia kustannuksia sekä myötävaikuttaa positiivisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn, talouteen ja resilienssiin.

ACE-hanke toteutetaan vuosina 2024–2030.

Jos haluat ilmoittautua hankkeen tiedotuslistalle tai työryhmiin, ilmoittaudu tästä linkistä. Tiedotuslistalle jaetaan hankkeen uutisia, julkaisuja ja kutsuja tilaisuuksiin. Työryhmiin ilmoittautumalla pääset edustamaan organisaatiotasi hankkeen yhteistyöverkostoissa. Kuvaukset työryhmistä löydät sivun lopusta.

ACE-hanke tähtää ilmastopäästöjen vähentämiseen

Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja maaperän muokkaus ihmisten toimesta lämmittävät maapallon ilmastoa vakavin seurauksin. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomi on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää, että Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakosektoriin kuuluvat rakennusten erillislämmitys, työkoneet, osa maatalouden päästöistä, liikenne, jätehuolto ja F-kaasut.

Jotta tavoite voidaan saavuttaa, tarvitsemme nopeita ja vaikuttavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimia, sillä päästöt vähenevät nykyisillä toimilla liian hitaasti.

Miten hanke vaikuttaa päästöihin?

  1. Välilliset vaikutukset: Hanke pyrkii skaalaamaan päästöjä vähentäviä investointeja ja toimia parantamalla ilmastorahoituksen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta, laatimalla suosituksia politiikkatoimien tehostamiseksi sekä panostamalla koulutukseen ja viestintään.
  2. Suorat päästövähennystoimet ja investoinnit: Hanke vähentää maatalouden, pk-teollisuusprosessien sekä raskaan liikenteen ja työkoneiden päästöjä. Hankkeen pilotit ja demot sekä toteuttavat päästövähennystoimia että tuottavat hyviä, toistettavia käytäntöjä. Toteutettavien pilotti-investointien tulisi skaalautua merkittävästi Suomessa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. (Kuva 1) 
Kuva 1. Hankkeen pilotteja ja demoja toteutetaan eri puolilla Suomea. Kuvassa esimerkkejä piloteista ja demoista.

Hanke pähkinänkuoressa

  • Tavoite: Edesauttaa Suomea saavuttamaan taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä
  • Painopisteet: Erityisesti ns. haastavat päästövähennykset maataloudessa, liikenteessä ja pk-teollisuudessa
  • Kesto: 2024–2030 (7 vuotta)
  • Budjetti: 20 miljoonaa euroa
  • Päärahoittaja: Euroopan unionin LIFE-ohjelma
  • Konsortio: Sektorit ylittävä kansallinen yli 50 toimijan yhteistyöhanke, jossa
  • on mukana julkishallinnon toimijoita, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja säätiöitä

Päästövähennystoimien painopistealueet

Maatalous

Suomessa maatalouden kasvihuonekaasupäästöt syntyvät taakanjakosektorilla pääasiassa tuotantoeläinten ruoansulatuksesta, lannasta ja maaperästä. Suurin osa maaperän päästöistä kuuluu maankäyttösektorille, jonka suurin päästölähde on ojitetut turvemaat. Ratkaisuna ACE kehittää kasviproteiinien ja kosteikkoviljelyn arvoketjuja sekä edistää biometaanin käyttöä.

 

Raskas liikenne ja työkoneet

Raskaan liikenteen kuljetukset ja työkoneet toimivat vielä pitkälti fossiilisilla polttoaineilla. Kuorma-autojen, sekä maa- ja metsätalouden työkoneiden päästöjen vähentämiseksi on kehitteillä ratkaisuja, joiden edistäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. ACE edistää raskaiden kuljetusten ja työkoneiden sähköistymistä sekä biometaanin ja puhtaan synteettisen metaanin käyttöä demonstroimalla ja kehittämällä lataus- ja tankkausinfrastruktuuria, sekä pilotoimalla kuljetuksia ja työkoneita metsä- ja elintarviketeollisuudessa.

Pieni ja keskisuuri teollisuus

Päästöjä syntyy öljyn, turpeen ja maakaasun käytöstä mm. lämpökattiloissa, höyrykattiloissa, uuneissa ja muissa korkeita lämpötiloja tai suuria tehoja vaativissa koneissa ja laitteissa. Pk-yrityksissä käytetään fossiilisia polttoaineita mm. elintarviketeollisuudessa, lasiteollisuudessa, metallinkierrätyksessä, pesuloissa ja kaukolämpöverkoissa. Ratkaisuna ACE edistää älykkäitä sähköistämisinvestointeja fossiilisilla polttoaineilla toimivien laitteiden korvaamiseksi.

Politiikka- ja rahoitustoimet

Suomi ei saavuta ilmastovelvoitteitaan pelkästään nykyisillä politiikka- ja rahoitustoimilla. Siksi ACE-hanke edistää ilmastopolitiikkatoimien ja -rahoituksen tehostamista taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeessa arvioidaan olemassa olevia politiikkatoimia, sekä laaditaan ehdotuksia ja työkaluja ilmastopolitiikan ja -rahoituksen kehittämiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. ACE tarjoaa rahoitustietoa ja järjestää koulutuksia päästöjä vähentävien investointien edistämiseksi.

Ilmastotoimia vauhditetaan yhdessä ministeriöiden, tutkimuslaitosten, yritysten ja säätiöiden kanssa

Sektorirajat ylittävässä kansallisessa yli 50 toimijan yhteistyöhankkeessa on mukana julkisen sektorin organisaatioita, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja säätiöitä.

Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke). Suomen ympäristökeskuksen ACE-tiimi koostuu ilmastonmuutoksen hillinnän, vaikuttamisen, viestinnän ja projektijohtamisen asiantuntijoista ja tutkijoista. Syken asiantuntijat vastaavat hankkeen koordinoinnista, pk-teollisuuden päästöjen ja politiikkatoimien tehtäväkokonaisuuksista sekä viestinnästä. Syken yhteyshenkilöt ovat hankejohtaja Karoliina Auvinen, sekä viestintäasiantuntijat Maija Airos ja Hanna Talikka (ks yhteystiedot alla).

Muista tehtäväkokonaisuuksista vastaavat:

  • Luonnonvarakeskus (Luke), tutkimusprofessori Kristiina Lång: kosteikkoviljelyn arvoketjun kehittäminen, johtava tutkija Anne Pihlanto: kasviproteiinien arvoketjun kehittäminen sekä johtava tutkija Saija Rasi: biokaasun tuotannon, jakelun ja käytön edistäminen
  • Liikenne- ja viestintävirastoTraficom, johtava asiantuntija Aki Tilli: raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen jakeluinfrastruktuuria ja palveluekosysteemiä kehittämällä
  • Itä-Suomen yliopisto, metsäteknologian professori (erityisesti metsätalouden operaatioiden ja logistiikan digitalisaatio) Kalle Kärhä: raskaiden kuljetusten ja työkoneiden päästöjen vähentäminen metsä- ja elintarviketeollisuudessa
  • Ympäristöministeriö, erityisasiantuntija Miia Berger: Ilmastorahoitus ja investointien vauhdittaminen 

Muut mukana olevat rahoitettavat partnerit ja niiden edustajat:

  • Ahola Transport Oy, projektikoordinaattori Martin Nybacka
  • ELY-keskusten ilmastoverkosto, erityisasiantuntija Soili Ingelin
  • Kajaanin Romu Oy, tuotantopäällikkö Niko Nyyssönen
  • Kiteen Mato ja Multa Oy, osakas Aimo Turunen
  • Linkosuon Leipomo Oy, leipomonjohtaja Jarmo Talasrinne ja tuotantopäällikkö Tony Tolonen
  • LUT-yliopisto, energiatehokkuuden professori Jero Ahola
  • Metsä Group, kehityspäällikkö Janne Soimasuo
  • Metsähallitus Metsätalous Oy, kehityspäällikkö Jouni Karjalainen
  • Metsäteho Oy, tutkimusjohtaja Jukka Malinen
  • Plugit Finland Oy, team leader Joona Töyräs
  • Pohjaset Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Kari Poikela
  • Stora Enso, laatupäällikkö Niko Hannula
  • Tiina ja Antti Herlinin säätiö, ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammi
  • Toijala Works Oy, engineering manager Riku Lehtinen
  • Tuoretie Oy, toimitusjohtaja Kari Annola
  • UPM-Kymmene Oyj, tutkimus- ja kehityspäällikkö Janne Uuttera
  • WWF Suomi, hankeneuvonantaja Katja Lähdesmäki-Josefsson

Lisäksi hankkeessa on mukana yhteistyökumppaneita. Hankkeen yhteistyökumppanit (associated partners) eivät saa EU-rahoitusta, mutta ovat tärkeässä roolissa mukana yhteistyöverkostossa edistämässä päästövähennystoimia.

Yhteistyökumppanit:

  • ABB
  • Bioenergia ry
  • Elintarviketeollisuusliitto ETL ry
  • Elstor Oy
  • Energiateollisuus ry
  • Famifarm Oy
  • Helen Oy
  • Hiilineutraalit kunnat ja maakunnat -verkosto (Hinku-verkosto)
  • Ilmastorahasto
  • Koneyrittäjät ry
  • Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Suomen Leipuriliitto oy
  • Maa- ja Kotitalousnaiset ry,
  • Maa- ja metsätalousministeriö
  • Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry
  • MTK Häme
  • MTK Varsinais-Suomi
  • Naantalin Energia Oy
  • Nolla-E
  • Phoenix Contact Oy
  • Ponsse Oyj
  • Scania Suomi Oy
  • St1 Nordic Oy
  • Suomen Romukauppiaiden Liitto ry
  • Teknologiateollisuus ry
  • Vaasan yliopisto
  • Valio Oy
  • Volvo Finland AB
  • VR Transpoint Oy

Työryhmät

Kasviproteiinien arvoketjun kehittäminen

Työryhmässä kehitetään kasviproteiinien arvoketjujen toimintaa toimijoiden (elintarviketeollisuus, vähittäiskauppiaat, ruokapalvelut, ravintolat sekä kansalaisjärjestöt) kanssa, joka lopulta johtaa päästövähennyksiin. ​

Toimet tavoitteen saavuttamiseksi​:

  • Yhteistyöalusta (Plant Protein Coalition (PPC)) arvoketjujen kehittämiseksi 
  • Yritysten tarjoamien elintarvikkeiden uudistamiseksi tutkimme proteiinilähteiden laatua (kemiallinen ja ravitsemuksellinen)
  • Kasviproteiinin hankinnan ja kulutuksen lisääminen hiilineutraaleissa kunnissa
  • Kuluttajien tietoisuuden, motivaation lisääminen, kulttuurillisten ruokatottumusten muuttaminen
  • Politiikkamuutokset ja niiden levittäminen

Kosteikkoviljelyn arvoketjun kehittäminen

Työryhmän tavoitteena on saada aikaan toimiva arvoketju, joka tuottaa turpeetonta kasvualustaa ison mittakaavan kasvihuoneyrityksille. Työssä kehitetään vaihtoehtoisten raaka-aineiden ja kasvualustan tuotantoa sekä logistiikkaa pääasiassa Itä-Suomen alueella. Maanomistajia autetaan vettämisen ja kosteikkoviljelyn toteutuksessa ja kasvihuoneista kerätään kokemuksia uudesta kasvualustasta. Päästövähennyksiä saadaan vettämällä turvepeltoja ja siirtämällä niitä ruokohelven ja järviruo’n tuotantoon, ja myös välillisesti turvetuotannon tarpeen vähetessä. Kosteikkoviljelyä edistäviä politiikkatoimia viedään eteenpäin yhteistyössä ilmastopolitiikan vauhdittamiseen keskittyvää tehtäväkokonaisuutta. 

Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen

Raskaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tavoittelevassa työryhmässä pilotoidaan sähkökäyttöisiä ja kaasukäyttöisiä kuorma-autoja sekä lataus- ja tankkausinfrastruktuuria. Samassa yhteydessä kehitetään palvelukonsepteja, vähäpäästöisen liikenteen ekosysteemin älykästä integrointia sähköverkkoon sekä energian paikallista tuotantoa ja varastointijärjestelmiä. 

Kokeilussa toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa Naantalissa sijaitseva kokeilukohde, jossa näytetään käytännössä, miten lataus- ja tankkausinfrastruktuuri ja -toiminnot voidaan toteuttaa vähäpäästöisen kuorma-autokannan kanssa. Lisäksi toteutetaan sähkörekkakokeilu arktisissa olosuhteissa Kemissä.

Tarkoituksena on tuottaa tutkimustietoa ja yleistä tietämystä vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönoton edistämiseksi raskaassa liikenteessä ja auttaa muun muassa kaluston omistajia, kuljetuspalvelujen tarjoajia, rahdinantajia ja energiayhtiöitä arvioimaan, mitkä vähähiiliset ratkaisut sopivat niille parhaiten ja edistävät vähäpäästöisiä investointeja.

Raskaiden kuljetusten ja työkoneiden päästöjen vähentäminen metsä- ja elintarviketeollisuudessa

Työryhmän tavoitteena on edistää Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamista taakanjakosektorilla erityisesti raskaiden työkoneiden ja kuljetusten osalta metsä- ja elintarviketeollisuudessa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tehtäväkokonaisuudessa esimerkiksi pilotoidaan sähkö- ja biokaasu-kuorma-autoilla tuotettuja kuljetuspalveluja, demonstroidaan vähäpäästöistä työkonekalustoa, rakennetaan reaaliaikaista hiilijalanjäljen raportointia puunhankintaketjussa, koulutetaan koneen- ja autonkuljettajia ja testataan koneenkuljettajaa avustavia järjestelmiä energia-tehokkaampaan työhön ja ajoon sekä tutkitaan keinoja tehostaa kuljetuslogistiikkaa.

Pk-teollisuusprosessien sähköistäminen

Työryhmän tavoitteena on edistää päästökauppaan kuulumattomien keskisuurten ja pienten yritysten korvausinvestointeja öljystä, maakaasusta ja turpeesta irtaantumiseksi. Pääpaino on älykkäissä sähköistämisinvestoinneissa, joissa sähköistämisen rinnalla tarkastellaan kulutusjouston, varastoinnin ja sopimuksellisten keinojen hyödyntämistä sähkön hintavakauden ja investoinnin kustannustehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi kartoitetaan biokaasun ja puhtaiden synteettisten polttoaineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia kohteissa, joissa sähköistäminen on haastavaa. Hankkeessa toteutetaan malli-investointeja, laaditaan pk-yrityksille työkalupakki korvausinvestointien tekemisen tueksi, sekä järjestetään koulutuksia. 

Biometaanin käytön edistäminen

Työryhmän tavoitteena on tukea päästövähennystavoitteita edistämällä ja mahdollistamalla biokaasun ja muiden vähäpäästöisten kaasumaisten polttoaineiden käyttöä tieliikenteessä, työkoneissa ja pk-teollisuudessa; kohteissa, joissa sähköistäminen on haastavaa. 

Hankkeessa selvitetään kaasumaisten polttoaineiden potentiaalia sekä arvioidaan niiden optimaalista käyttöä eri kohteissa päästövähennysten näkökulmasta. Biokaasun osalta potentiaalia arvioidaan erityisesti uusien raaka-aineiden kautta (mm. kosteikkoviljelyn ja kasviproteiinien sekä metsäteollisuuden tähteiden osalta) yhteistyössä muiden työpakettien kanssa. Lisäksi tuotetaan ohjeita ja politiikkasuosituksia liittyen mm. tarvittaviin muutoksiin sääntelyssä, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten investointiympäristön parantamiseksi.

Ilmastopolitiikkatoimien tehostaminen

Työryhmän tavoitteena on kehittää ilmastotoimia hahmottelemalla polkuja kohti kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, tunnistamalla ja raivaamalla esteitä. Työryhmässä laaditaan Suomelle hiilestä vapautumisen skenaario sekä toteutetaan yhteiskehittämisen menetelmin asiantuntijatyöpajoissa kahdeksan ilmastopolitiikkapolkua sekä sektorikohtaisia politiikkasuosituksia skenaarion toteuttamiseksi, joiden päästövaikutukset arvioidaan. 

ACE-hankkeessa laaditaan myös raportit politiikan kehittämisen tarpeista ja suuntaviivoista sekä ohjauskeinojen päästövähennysvaikutuksista ja viestitään ohjauskeinojen kehittämisestä erilaisissa tilaisuuksissa. 

Ilmastorahoitus ja investointien vauhdittaminen

Työryhmäntavoitteena on edistää ilmastorahoituksen vaikuttavaa kohdentamista, tukea rahoituksen hakemista ja vauhdittaa ilmastoinnovaatioiden skaalausta.​ Tehtäväkokonaisuudessa laaditaan lisäisen rahoituksen strategia sekä työkalu rahoitettavien hankkeiden ilmastovaikutusten arvioimiseksi. Tukena toimii ilmastorahoituksen asiantuntijaverkosto. Hankkeen aikana tarjotaan ajankohtaista tietoa ilmastorahoituksesta ja tuetaan uusien hankkeiden rahoituksen hakemista.​

Tehtäväkokonaisuudessa laaditaan myös malli ilmastoinnovaatioiden skaalaukselle. Hankkeessa pyritään rahoittaman pilotteja ja lupaavimmille löytämään suuremman mittakaavan rahoitusmahdollisuuksia.

Lisätietoja hankkeesta

  • ACE-hankkeen johtaja, erityisasiantuntija Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 235, karoliina.auvinen@syke.fi
  • Viestintä ja vaikuttaminen -tehtäväkokonaisuuden vetäjä, viestintäasiantuntija Maija Airos, Suomen ympäristökeskus, +358 29 525 2293, maija.airos@syke.fi
  • Tehtäväkokonaisuuksien viestintävastaava, viestintäasiantuntija Hanna Talikka, Suomen ympäristökeskus, +358 29 525 1104, hanna.talikka@syke.fi
  • Projektin hallinta ja raportointi -tehtäväkokonaisuuden vetäjä, EU-projektisuunnittelija Kata Kreft-Burman, Suomen ympäristökeskus +358 29 525 2120, kata.kreft-burman@syke.fi

Tenders

The ACE LIFE project supports the targets of the LIFE program by enhancing capacities, stimulating investments, developing, demonstrating and promoting innovative mitigation solutions, contributing to the knowledge base and to the dissemination and application of best practices. The main positive environmental impacts of the project originate from the low-carbon investments of the ACE LIFE consortium through investing in and developing low-emission logistics and machinery, electrification of industrial processes, and development of plant-based protein and paludiculture value chains.

The tendering processes to be carried out in the framework of the ACE LIFE project will follow the principles of fairness, transparency, and equal opportunity. The non-discriminatory approach will ensure that bids are evaluated based on their merits and alignment with the stated requirements.

On-going tenders

Ahola is opening for a tender of a battery electric truck in the EU project LIFE22-IPC-FI-ACE LIFE.

ACE LIFE targets the implementation of the Medium-term Climate Change Policy Plan (MTCCPP) for Finland. The general objective is to reach Finland’s -50% GHG emission reduction obligation in the effort sharing sector by 2030 compared to 2005, together with the complementary funding and actions. Ahola Transports goals for the project is to pilot complete low emission logistics solutions, including vehicles and energy supply with a multidimensional optimizing approach.

Link to the pages: Invitation to tender

Deadline for offers: 8.2.2024

Upcoming tenders

Coming soon

Closed tenders

Coming soon

Julkaistu 11.12.2023 klo 13.51, päivitetty 9.2.2024 klo 15.21

Kohderyhmä: