Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskinhallintaratkaisujen ekotehokkuus (PIRRE, PIRRE2)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Tutkimushankkeet olivat osa Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaa, jonka päärahoittajina olivat Ympäristöministeriö, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Teknologian kehittämiskeskus ja Suomen Akatemia.

Hankkeen 1. vaihe alkoi syksyllä 2003, ja sen loppuseminaari järjestettiin 1.6.2006. PIRRE2 sai rahoitusta Ympäristöklusterin 4. tutkimusohjelmakaudelta. Jatkohanke alkoi syksyllä 2006 ja se päättyi vuonna 2009.

Tausta

Suomessa on viimeisten 15 vuoden aikana kunnostettu yli 1 500 pilaantunutta aluetta. Rahaa tähän on käytetty arviolta yli 200 miljoonaa euroa. Yleisin kunnostusmenetelmä on ns. ex situ –käsittely, jossa pilaantunut maamassa kaivetaan ylös ja käsitellään muualla.

Nykyisessä päätöksenteossa ei oteta huomioon kaikkia kunnostuksen elinkaaren aikaisia vaikutuksia, kuten esim. maamassan kuljetuksen aikaisia ja loppusijoituksesta aiheutuvia päästöjä. Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskinhallintaa koskevia päätöksiä onkin tarpeen tehdä nykyistä laajemman tietopohjan perusteella.

PIRRE-hankkeissa laaditaan järjestelmä tukemaan riskinhallintaan liittyvää päätöksentekoa. Järjestelmä auttaa tekemään ekotehokkaita riskinhallintaratkaisuja. Tässä ekotehokkuudella tarkoitetaan ympäristön kannalta parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamista siten, että päätöksenteon kannalta muut olennaiset kriteerit tulevat täytettyä mahdollisimman hyvin. Muilla kriteereillä tarkoitetaan terveyteen vaikuttavia, teknisiä, taloudellisia ja sosio-kulttuurisia sekä suoria että välillisiä tekijöitä.

PIRRE1

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena oli luoda tukijärjestelmä, joka koostuu päätöksenteossa huomioon otettavista tekijöistä (kriteereistä), menetelmistä ja tiedoista.

Hankkeen toteutus

Hankkeessa

  • tuotettiin tietoa pilaantuneen maaperän ja pohjaveden eri riskinhallintaratkaisujen ympäristövaikutuksista ja erilaisten riskien arviointimenetelmistä,
  • tarkasteltiin pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskinhallintaratkaisuihin liittyvien ohjauskeinojen kehittämistarpeita (taloudelliset, oikeudellis-hallinnolliset, tiedolliset),
  • selvitettiin päätöksentekoprosessissa vaikuttavia tekijöitä ja sidosryhmiä sekä näiden välistä vuorovaikutusta,
  • laadittiin päätöksenteon tukijärjestelmä (www-sivusto), ja
  • kehitettiin laskentatyökalu, jonka avulla voidaan arvioida eri kunnostusvaihtoehtojen ekotehokkuutta.

Laskentatyökalun toimivuutta testattiin kuvitteellisilla esimerkkikohteilla.

Tulosten tärkeimpinä sovelluskohteina ovat isot ja monipuolista harkintaa edellyttävät yksittäiset pilaantuneet alueet. Hankkeessa kerättyä tietoa menetelmistä ja muita tuloksia voidaan käyttää myös helpommin hallittavissa oleviin pilaantuneisiin kohteisiin.

Hankkeen toimijat

PIRRE1-hankkeen toteutukseen osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta (hankkeen vetäjä; Jaana Sorvari, Riina Antikainen, Juhani Gustafsson, Teija Haavisto, Jussi Kauppila, Anna-Liisa Kivimäki, Marja-Leena Kosola, Outi Pyy, Jyri Seppälä, Suvi Ruuska, Jouko Tuomainen ja Sirkku Tuominen sekä harjoittelijat Mikko Ellonen, Sami Heikkilä ja Toni Lund),  Helsingin yliopistosta (Markku Ollikainen, Elina Utriainen), Tampereen yliopistosta (Pekka Hokkanen) ja Työterveyslaitos Tampereelta (Eero Priha).

Ohjausryhmässä oli edustajia eri sidosryhmistä eli ympäristöministeriöstä, alueellisista ympäristökeskuksista, Helsingin kaupungilta, VTT:ltä, Teknillisestä korkeakoulusta ja alan konsulttiyrityksistä.

Hankkeen tulokset

Hankkeessa tunnistettiin useita kehitystarpeita pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnan ekotehokkuuden edistämiseen ja annettiin suosituksia näiden toteuttamiseksi.

Jatkohanke PIRRE2

Hankkeen tavoitteet ja toteutus

Hankkeen toisen vaiheessa (PIRRE2) tavoitteena testattiin ja edelleen kehitettiin PIRRE1-hankkeessa kehitettyä PIRTU-laskentaohjelmaa kolmen erityyppisen kohteen ekotehokkuustarkastelun avulla.

Lisäksi ekotehokkuustarkasteluja laajennettiin alueelliselle tasolle. Tätä varten valittiin kolme aluetta (Helsingin kaupunki ja Pirkanmaan sekä Kainuun alueelliset ympäristökeskukset), joista selvitettiin pilaantuneiden maa-alueiden lukumäärä ja pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja laatu sekä tehtiin alueelliset materiaalivirtatarkastelut. Lisäksi kartoitettiin olemassa olevat maa-ainesten käsittelymahdollisuudet ja sijoituspaikat.

Hankkeen tulokset

Materiaalivirta-analyysien ja tulevien, mm. lainsäädännöstä aiheutuvien muutostarpeiden pohjalta tarkasteltiin erilaisia tulevaisuuden riskihallinnan skenaarioita. Tulosten pohjalta pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintatoimia voidaan jatkossa ohjata ekotehokkaampaan suuntaan paitsi yksittäisen kohteen tasolla, myös alueellisella ja vähitellen koko valtakunnan tasolla.

Hankkeen aineistoja, PIRTU-ekotehokkuuslaskentatyökalu sekä hankkeen puitteissa tehtyjen julkaisujen luettelo löytyy hankekuvauksen alasivuina.

 

Lisätietoja

Vanhempi tutkija Jaana Sorvari, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 6.11.2013 klo 15.58, päivitetty 15.9.2014 klo 11.17

Kohderyhmä: